Tietopakettimme EMU:n syventymisestä on päivitetty

28.02.2017

Miltä Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU) näyttää suomalaisen työeläkejärjestelmän näkökulmasta? Miten EMU on kehittynyt 2010-luvulla, ja mitä syventymisen tulevaisuuden suunnitelmat pitävät sisällään? Päivitetty tietopakettimme kertaa EMU:n askelia ja työeläkealan näkökohtia.

- Talous- ja rahaliiton kehittäminen on tällä hetkellä yksi EU:n merkittävimmistä missioista. Komissiolta odotetaan tämän vuoden aikana päivitystä, jossa EMU-visiot ja askelmerkit päivitetään, kertoo Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.

Talouskoordinaation myötä myös eläkejärjestelmät kiinnostavat EU:n komissiota ja se on antanut niihin liittyviä suosituksia usealla talouspolitiikan ohjausjaksolla. Talous- ja rahaliitolta vaaditaan myös vahvempaa sosiaalisten kysymysten ja työllisyysasioiden huomioon ottamista. Visioita sosiaalisesta ulottuvuudesta luonnostellaan sosiaalisten oikeuksien pilarilla, joka todennäköisesti etenee tämän vuoden aikana.

- Hyvää pilarin eläkeosiossa on se, että eläkkeiden riittävyyttä ja rahoituksen kestävyyttä halutaan tarkastella yhdessä. Esimerkiksi eläkeuudistuksissa on pyrittävä kummankin tavoitteen saavuttamiseen, Pelkonen kuvaa.

Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen, varhaiseläkkeiden poistaminen ja todellisen eläkkeelle jäämisiän nostaminen ovat teemoja, jotka toistuvat komission maakohtaisissa suosituksissa ja pilarikeskustelussa. Suomi on 2000-luvulla ja vuoden 2017 alussa voimaan astuneessa eläkeuudistuksessa tehnyt suositusten suuntaisia muutoksia.

- Eläkemallin rakenne ja eläke-etuudet ovat kuitenkin aina kuuluneet jäsenvaltioiden toimivaltaan. Työeläkealan kanta on, että nykyistä toimivallan jakoa tulee kunnioittaa. Erityisesti sosiaaliturvaeläkkeiden tulee pysyä kansallisessa päätösvallassa, Pelkonen korostaa.

Lue päivitetty tietopakettimme Kysymyksiä ja vastauksia EMU:n syventymisestä.