Työ ei häviä työelämän muutoksessa

31.10.2016

Työelämä ja yhteiskunnat ovat kohdanneet merkittäviä muutoksia historian aikana. Nyt erityisesti digitalisaatio haastaa kyseenalaistamaan miten tulevaisuudessa työtä tehdään.

- Käymme läpi elinkeinojen ja työelämän murrosta, joka etenee nopeammassa vauhdissa aiempiin verrattuna. Teknologinen kehitys ja innovaatiot sekä synnyttävät että tuhoavat työpaikkoja, mutta ne eivät hävitä työtä, yhteiskuntasuhteiden päällikkömme Elina Laavi toteaa.

Kuva: Elina Laavi
"Jos joukkoistettu työ leviää voimakkaasti, tulee se murtamaan perinteisiä työmarkkinoita", sanoo Elina Laavi.
Työhön kannustaminen on yksi Telan painopistealueista. Muuttuva työelämä vaikuttaa työllisyyteen, työuriin ja lopulta myös eläkkeisiin ja niiden rahoitukseen. Työvoiman kysyntä kasvaa, kun tuotantoon tulee uusia hyödykkeitä. Robotit voivat korvata muun muassa rutiinityöt ja fyysisesti raskaat tehtävät, mutta tilalle syntyy uutta työn tarvetta. Arviolta seitsemän prosenttia nykyisistä työpaikoista voitaisiin Suomessa korvata kahdenkymmenen vuoden kuluessa automatisoimisella, todetaan Evan Robotit töihin -raportissa.
- Ihmistä tarvitaan jatkossakin työssä, johon sisältyy ihmisten välistä viestintää, asiantuntija-ajattelua ja tilannetajua. Ihmisten työpanosta ei kannata jättää käyttämättä, koska se alentaisi kokonaistuotantoa, Elina Laavi sanoo.

Alustataloudessa työ on satunnaista

Uutta työtä hankitaan yhä enemmän digitaalisilta alustoilta. Maailmanlaajuisesti alustojen kautta vaihdettavan työn arvo on jo nyt miljardeja dollareita. Työt voivat olla monimutkaisia suunnitteluprojekteja, päivän kestäviä keikkoja tai datan käsittelyä, joka vie vain muutaman sekunnin.
- Ennen pysyvä työsuhde oli normi, mutta nyt työsuhteet ovat yhä enemmän väliaikaisia. Työn satunnaisuus on olennaista juuri alustataloudelle, ja luo epävarmuuden ohella myös mahdollisuuksia, Elina Laavi sanoo.

Alustatalous on yksi ilmiö resurssien uudelleenjaosta. Alustatalous on uusi talouden ala, millä tarkoitetaan yrityksen tarjoamaa verkossa toimivaa alustaa, jolla muut käyttäjät voivat tuottaa lisäarvoa, kuten tarjota ja hankkia palveluita. Yhtiöt voivat saavuttaa internetissä monopoIiaseman, jolloin omaisuus keskittyy harvoille. Kiinnostava alusta puolestaan luo lisää kysynnän kasvua, josta seuraa alustaa täydentävien teknologioiden ja palvelujen tarjonnan kasvu.

Moni palvelu on siirtynyt verkkoon. Kuluttaja hoitaa itse pankkipalvelunsa ja tilaa ruuat kotiin verkon välityksellä. Elina Laavi toteaakin tämän kehityksen vähentäneen monia palvelualan ammatteja.
- Yhdysvalloissa on jo nähtävissä, miten keskiluokka katoaa. Työn pirstaleisuus ja työmarkkinoiden jakautuminen kahtia voivat heikentää merkittävästi joidenkin ihmisten toimeentuloa.

Suomessa alustatalous on vielä nuori ilmiö, ja joukkoistettu työ tunnetaan huonosti.
- Jos joukkoistettu työ leviää voimakkaasti, tulee se murtamaan perinteisiä työmarkkinoita. Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tällä on? Siihen keskusteluun ei vielä meillä törmää, Elina Laavi toteaa.

Kevytyrittäjyys ja eläketurva

Kevytyrittäjyys on keino työllistää itsensä. Kevytyrittäjien määrää on vaikea arvioida työn satunnaisuuden vuoksi, mutta Sitran ja laskutuspalvelu Eezyn selvityksen mukaan heitä olisi Suomessa noin 50 000. Päätoimisia kevytyrittäjiä toimii esimerkiksi teollisuuden ja rakentamisen aloilla asentajina ja kirvesmiehinä. Sivutoimisia kevytyrittäjiä puolestaan viestinnän, koulutuksen ja taiteen parissa.

Kevytyrittäjät hyödyntävät laskutuspalveluita, joiden kautta kevytyrittäjä hankkii toimeksiannot, tekee sovitut työt ja hoitaa laskutuksensa. Laskutuspalvelut tarjoavat tavan kokeilla yrittäjyyttä. Laskutuspalveluja käyttäessään saattaa kuitenkin maksaa maksuja, joita ei tarvitsisi yrittäjänä maksaa. Laki tuntee vain palkansaajan ja yrittäjän. Kevytyrittäjä maksaa laskutuspalvelun kautta työeläkemaksuja, vaikka tulot jäisivät alle yrittäjän eläkelain vuotuisen alarajan (7557,18 euroa vuonna 2016).

- Työeläkemaksu kerryttää joka tapauksessa kevytyrittäjän työeläkettä ja tuo turvaa vanhuuden varalla. Työeläkkeen piirissä kevytyrittäjän eläkemaksu riippuu kunkin kuun tienatusta palkkasummasta eikä ole siis kiinteä, kuten yrittäjäeläkkeessä, Elina Laavi pohtii.

Sitran ja Eezyn tutkimuksen mukaan itsensätyöllistäjien ansiotaso jää usein matalaksi. Pääosalle kevytyrittäjistä työ on satunnaista (61 %), mutta samalla ovat myös askelia pois työttömyydestä. Työelämässä tapahtuvan muutoksen ennustetaan kasvattavan ansiotasoeroja. Työn pirstaleisuudesta ja matalapalkkaisuudesta johtuen saattaa edessä olla tie, että tulevaisuudessa sosiaaliturvaa tarvitaan täydentämään osaa työtuloista.

- Muuttuva työelämä on mahdollisuus synnyttää uutta työtä ja kohdistaa tulonjakoa tasapuolisesti. Se vaatii, että teknologia käytetään vastuullisesti, jotta uusista ratkaisuista hyötyisi mahdollisimman moni, eikä köyhyyden kautta syrjäytyneitä sukupolvia pääse syntymään, Elina Laavi tuumii.