Työeläkeindeksien kansainvälistä vertailua

29.09.2016

Miten eläkeindeksit eroavat meillä ja muualla? Suomessa kattava työeläke on lakisääteistä sosiaaliturvaa. Muualla eläketurva koostuu usein monesta lähteestä. Suomi ja suurin osa EU-maista noudattaa lakisääteisissä ja työnantaja- sekä ammattialakohtaisissa eläkkeissä erilaisia hintojen ja palkkojen yhdistelmäindeksejä. OECD-maissa kuluttajahintoihin sidotut eläkeindeksit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

  • Monet OECD-maat ovat uudistaneet eläkkeitään samansuuntaisesti kuin on tehty Suomessa.
  • Köyhyys kasautuu meillä ja muualla Euroopassa minimiturvan varassa oleville ikääntyneille naisille.
  • Ruotsin ja Suomen työeläkeindeksien vertailussa tulokset olivat suomalaiselle työeläkkeensaajalle todella myönteisiä.

- Suomalainen eläkeläinen saa nykyisestä työeläkeindeksistä turvan inflaatiota ja suhdanteiden vaihtelua vastaan. Kokonaan palkkoihin perustuvassa indeksissä eläkkeensaaja kantaisi nykyistä enemmän taakkaa työmarkkinapolitiikan lopputuloksesta mutta toisaalta voisi hyötyä työn tuottavuuden kasvusta. Lisäksi meillä ei sopeuteta eläketurvaa automaattisesti taloustilanteiden mukaan, mistä on tullut muodikas idea muualla, erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen toteaa. Kuva: Janne Pelkonen

Suomessa käytetään maksussa olevien työeläkkeiden indeksitarkistuksiin hinta- ja ansiotasoindeksin yhdistelmää, jossa hintatason muutoksen paino on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia. Samankaltainen yhdistelmäindeksi on käytössä useissa EU- ja OECD-maissa.

- Kun meillä keskustellaan indeksin muuttamisesta palkkaperusteiseksi, muulla kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan. Indeksialoite haluaa kääntää ajan takaisin 70-luvulle. On hyvä huomioida, että kriisimaissa käynnistetyt kilpailukykytalkoot ovat voineet johtaa palkkojen leikkauksiin. Eläkkeensaajien kannalta hintaindeksit ovat tällöin tuottaneet paremmin, painottaa Pelkonen.

Hollannissa tärkeät työmarkkinaeläkkeet vaihtelevat sen mukaan, missä on ollut töissä ja miten hyvä varojen ja vastuiden suhde rahastoissa on. Vakavaraisuussäännöt ja nollakorkojen aika ovat johtaneet eläkkeiden ja indeksien leikkauksiin, vaikka eläkerahastot ovat maassa Euroopan suurimmat. Meillä ja Hollannissa on varauduttu ikääntyneen väestön kasvuun pitkäjänteisellä ja mittavalla rahastoinnilla.

Köyhyys kasaantuu miniturvan varassa oleville

Monet OECD-maat, joissa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, ovat uudistaneet eläkkeitään samansuuntaisesti kuin Suomessa on tehty. Eliniän pidentymiseen on vastattu pidentämällä työuria ja muun muassa nostamalla eläkeikää.

Suurimmat erot eläkkeissä sukupuolten välillä löytyvät Hollannista. Siellä naisen eläke on vain hieman yli puolet miehen eläkkeestä. Sama on nähtävissä Luxemburgissa ja Saksassa. Pienimmät erot ovat puolestaan Virossa ja Tanskassa. Näissä maissa lakisääteinen eläketurva on rakentunut pääasiassa tasaeläkkeen varaan.

Suomi sijoittuu EU-maiden vertailussa keskikastiin. Meillä naiset saavat noin neljänneksen vähemmän eläkettä kuin miehet.
Janne Pelkosen mukaan tähän syinä ovat naisten lyhyemmät työurat, sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat ja palkkaerot.

- Köyhyys kasautuu meillä ja muualla Euroopassa minimiturvan eli kansan- ja takuueläkkeen varassa oleville ikääntyneille naisille. Pelkällä työeläkeindeksin muutoksella ei vaikutettaisi heidän asemaansa, Janne Pelkonen sanoo.

Erot Suomen ja Ruotsin välillä

Ruotsissa indeksin kehitys riippuu palkkojen lisäksi käytännössä koko eläkejärjestelmän taloudellisesta tilasta. Heikkoina aikoina indeksi laskee automaattisesti. Näin eläkeläinen kantaa osan suhdanneriskistä. Haasteeksi onkin noussut eläkkeiden tason vaihtelu.

Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund ja osastopäällikkö Ismo Risku ovat vertailleet Suomen ja Ruotsin työeläkeindeksejä eläkkeensaajan näkökulmasta. Tulokset olivat suomalaiselle työeläkkeensaajalle todella myönteisiä tilanteessa, jossa Ruotsin talouskasvu on ollut Suomea nopeampaa. Vertailu tehtiin professori Nicholas Barrin vuonna 2013 eläkejärjestelmiä arvioineen raportin pohjalta.
- Suomessa eläkejärjestelmä altistaa eläkeläiset pienemmälle riskille kuin työntekijät toisin kuin Ruotsissa. Naapurimaassamme maksussa olevien työeläkkeiden indeksointi ei tasaa työmarkkinariskiä. Tämä siitä syystä, että palkkojen vuosittaiset vaihtelut vaikuttavat täysimääräisesti maksussa oleviin eläkkeisiin. Näin eläkeläiset altistuvat vastaavalle riskille kuin työntekijät, Mika Vidlund toteaa Barrin analyysiin viitaten.

Ruotsissa indeksin alkuperäisenä tavoitteena on ollut vakauttaa eläkejärjestelmän taloutta.
- Tämän heikkoudeksi on muodostunut muutosten voimakkuus ja äkillisyys. Kun verrataan maiden työeläkeindeksien reaalista nousua vuosina 2000-2015 huomataan, että Suomen työeläkeindeksi nousi 6 prosentilla. Ruotsin puolestaan laski noin yhden prosentin verran, Mika Vidlund sanoo.

Eläkerahastot on tarkoitettu riittämään kaikille

Indeksimuutos olisi taakka tuleville eläkeläisille

Eläkeindeksiottelu Suomi-Ruotsi 3-0

The 2015 Pension Adequacy Report: current and future income adequacy in old age in the EU