Työeläkejärjestelmä tarvitsee maahanmuuttajia

26.04.2018

Huoltosuhde heikkenee Suomessa, väestö ikääntyy ja syntyvyys alenee. Nämä seikat aiheuttavat paineita koko yhteiskunnan lisäksi työeläkejärjestelmälle, sillä eläkemaksuista saadut tulot eivät enää riitä kattamaan menoja. Erotus katetaan rahastoista ja rahastojen tuotoista.

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on laskenut Suomessa jo viimeiset seitsemän vuotta. Jos sama trendi jatkuu, syntyvyyden lasku aiheuttaa eläkkeiden rahoitukselle ja koko julkiselle taloudelle haasteita.

Työelämän tasa-arvon edistämisestä ja perhevapaiden uudistamisesta on keskusteltu keinoina lisäämään syntyvyyttä. Molempia tarvitaan kääntämään Suomen väestökehitystä ja ikärakennetta nykyisestä. Lisäksi tarvitaan myös maahanmuuttoa.

- Erityisesti työperäisellä maahanmuutolla pystyttäisiin kompensoimaan syntyvyyden laskua. Olisi tärkeää nostaa myös täällä nyt jo asuvien maahanmuuttajien työllisyysastetta, toteaa ekonomistimme Mauri Kotamäki.

Maahanmuuttajien työllistyminen, heidän työuransa ja ansioiden kehitys vaikuttavat koko eläkejärjestelmän talouden tilaan.

Eläketurvakeskuksen tekemässä eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusta koskevassa laskelmassa (2016) todetaan, että maahanmuutto vahvistaa työeläkejärjestelmän rahoitusta. ETK:n laskelmien mukaan maahanmuutto kasvattaa työllisten määrää ja palkkasummaa, vaikka maahanmuuttajien työllisyysasteet ovatkin kantaväestöä matalampia. Heille maksettavat eläkkeet tulevat maksettaviksi keskimäärin vasta pitkän ajan kuluttua.

Vaikka maahanmuutto kasvattaakin kansan- ja takuueläkkeen menoja, se toisaalta alentaa kokonaiseläkemenon BKT-osuutta. ETK:n laskelman mukaan 8 500 henkilön vuosittainen lisäys maahanmuutossa johtaisi noin puolen prosenttiyksikön eläkemaksun alennukseen 2030 ja liki prosenttiyksikön alennukseen vuoteen 2045 mennessä.

- Työeläkejärjestelmän talouden ja kestävyyden kannalta maahanmuutto on pelkkää plussaa. Työllisyys lisääntyy ja työeläkemaksuja maksetaan enemmän. Työeläkejärjestelmä eroaa muusta julkisesta taloudesta siten, että työttömyydestä ei seuraa järjestelmälle juurikaan kustannuksia, Kotamäki sanoo.

Maahanmuuttajat työllistyvät vaihtelevasti

Maahanmuutto Suomeen on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Suomessa asui noin 365 000 ulkomaalaistaustaista (henkilöt joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla). Tyypillisesti suurin osa maahanmuuttajista on nuorehkoja työikäisiä sekä lapsia. Etenkin koulutettu työvoima olisi tarpeellista.

Maahanmuuttajat työllistyvät vaihtelevasti. Laskentatavasta riippuen maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa noin 10–15 prosenttiyksikköä pienempi ja työttömyysaste noin 2,5-kertainen verrattuna kantaväestöön.

Eläketurvakeskuksen Maahanmuuttajat työmarkkinoilla -tutkimuksen (2016) mukaan muun muassa koulutus, maassaoloaika ja maahantuloikä vaikuttavat työllistymiseen ja työurien kehitykseen. Lisäksi luonnollisesti mm. kielitaito on tärkeä tekijä työllistymisessä.

Jos maahanmuuttaja kuitenkin jää työmarkkinoiden ulkopuolelle, työuraa ja ansiota ei kerry. Tämän seurauksena on myös pieni eläke.

- Jos ihminen tulee maahan melko iäkkäänä, hän ei ehdi kerryttää eläkettä, Kotamäki huomauttaa.

Etenkin perheelliset maahanmuuttajanaiset ovat vaarassa jäädä pelkän perusturvan varaan, jos he jäävät kotiin. Tämä vaikeuttaa myös yhteiskuntaan integroitumista.

Kolme koota: kotouttaminen, koulutus, kielitaito

Maahanmuuttajien työllisyyden vahvistaminen näkyy myös EU:n agendalla.

- Komissio näkee tämän vuotisessa Suomen maaraportissa maahanmuuton mahdollisuutena vaikuttaa väestön rakenteeseen, mutta toisaalta integraatiota koulutuksen ja etenkin työn piiriin esitetään tuettavaksi. Suosituksissa kehotetaan, että aktiiviset työvoimatoimenpiteet pitäisi ulottaa erityisesti maahanmuuttajataustaiseen väestöön.

Suomessa työvoimatoimenpiteisiin kuuluvat mm. kotouttaminen, koulutus, ja kielitaito. Kotouttamalla pyritään saamaan maahanmuuttajia aktiivisesti mukaan työelämään erilaisten hankkeiden avulla. Lisäksi kehitetään maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavia yrittäjyyden tukipalveluita.

- Kotouttamiseen tarvittaisiin enemmän hyvin suunniteltua kokeilua ja tutkimuksellisuutta, siten että saatuja kokemuksia sovellettaisiin käytäntöön. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran kotouttamisen SIB-hanke on askel oikeaan suuntaan, Kotamäki sanoo.