Työeläkejärjestelmän periaatteet tarkastelussa

28.02.2017

Suomalaisesta työeläkemallista ja sen perusperiaatteista on keskusteltu julkisuudessa tiiviisti viime kuukausina. Työeläkkeen tehtävä on taata riittävä toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Työeläkkeen voidaankin sanoa olevan elämän mittainen turva.

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän juuret ovat 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Ensimmäiseksi oman eläkelain saivat merimiehet. Merimieseläkelaki tuli voimaan vuonna 1956. Nykymuotoinen työeläketurva syntyi muutoin pääasiassa 1960-luvulla. Suomalainen työeläkejärjestelmä on rakennettu aikanaan tietyille periaatteille, jotka kantavat edelleen ja myös ohjaavat järjestelmän kehittämistä.

Työeläkejärjestelmän keskeiset periaatteet

Ansioperusteisuus

Eläkeajan pääasiallinen turva on työeläke, jonka määrä on jokaisella yksilöllinen. Eläke riippuu omista, työuran aikaisista ansioista. Eläke karttuu kaikille työntekijöille samojen periaatteiden mukaan. Eläkettä maksetaan koko eläkkeellä olon ajan.

Eri elämäntilanteista johtuva poissaolo työstä huomioidaan eläkkeen laskennassa. Työnteon lisäksi työeläkettä kertyy myös esimerkiksi opiskelun, vanhempainvapaan ja ansiosidonnaisen työttömyysjakson ajalta.

Kaikesta Suomessa tehdystä ansiotyöstä, josta kertyy palkkaa vähintään 58,19 euroa (vuoden 2017 taso) kuukaudessa kerryttää työeläkettä. Työeläkkeen tavoitteena on turvata työuran aikaisen toimeentulon kohtuullinen säilyminen myös eläkeaikana.

Etuusperusteisuus

Työeläke on etuusperusteinen, jolloin eläkkeen suuruus on sovittu etukäteen eli se perustuu ansaittuun palkkaan ja yrittäjillä työtuloon. Eläke maksetaan luvatun suuruisena. Työnantajilta ja työntekijöiltä kerätään työeläkevakuutusmaksuina eläkkeisiin tarvittavat varat. Osa joka vuosi kerättävistä työeläkemaksuista laitetaan talteen rahastoihin ja näitä varoja myös käytetään eläkkeiden maksamiseen.

Koskemattomuus

Jo ansaittua työeläkettä ei voi menettää. Vaikka henkilö vaihtaisi työpaikkaa, tai siirtyisi työntekijästä yrittäjäksi tai päinvastoin, se eläkeoikeus, joka hänelle siihen mennessä on kertynyt, kulkee mukana. Tämän lisäksi kaikki eläkejärjestelmään tehtävät muutokset koskevat aina tulevaisuutta. Ne eivät koske jo kertyneitä eläkeoikeuksia.

Sukupolvisopimus

Työeläkejärjestelmässä kulloinkin työssä olevat maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Tällä hetkellä työtä tekevien eläkkeet puolestaan maksavat seuraavat sukupolvet. Eläkeuudistuksissa on haluttu varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja pitää kiinni siitä, että järjestelmä on reilu kaikille.

Vakuutustekniikka

Työeläke on vakuutus vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan varalle. Elinikäisellä etuudella tasataan riskejä ihmisten välillä. Yksityisalojen vakuutusperiaatteen mukaan eläkevastuut on aina katettu ja eläkevarat on sidottu eläkevastuisiin. Karttuva ja maksussa oleva eläke muodostuu jakojärjestelmän osasta ja rahastoidusta osasta. Eläkevastuu muodostuu eläkkeiden rahastoiduista osista. Eläkevastuun kattamiseksi eläkevaroja on rahastoitu.

Rahastointi

Osa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan eli laitetaan talteen ja sijoitetaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten. Osa maksettavista eläkkeistä puolestaan kustannetaan kuluvan vuoden työeläkemaksuilla ja osa aiemmin rahastoihin talletetuista varoista. Osittaisen rahastoinnin ansiosta työeläkemaksujen taso pystytään pitämään matalammalla kuin eläkemenot edellyttäisivät. Tällä on alentava vaikutus myös työllistämisen kustannuksiin.

Osittaisessa rahastoinnissa työeläkkeiden rahoitus ei siis ole pelkästään työmarkkinoiden tai pelkästään rahoitusmarkkinoiden varassa, vaan riskit hajautuvat näiden kahden kesken.

Yksityisalojen työntekijöiden ja merimiesten eläkejärjestelmät toimivat tällä osittain rahastoivalla periaatteella.

Kuntien ja valtion työntekijöiden eläkejärjestelmät ovat luonteeltaan jakojärjestelmiä, mutta niihin sisältyy myös puskuriluonteiset rahastot. Puskurirahastojen avulla hillitään työeläkemaksujen nousupaineita tulevaisuudessa.

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeet ja kaikki eri eläkelajit rahoitetaan ilman rahastointia eli vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Lisäksi valtio osallistuu yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoittamiseen omalla osuudellaan.

Hajautettu hallinto

Työeläkejärjestelmän hallinto on hajautettu usealle työeläkevakuuttajalle. Lakisääteistä eläketurvaa hoitavat työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt- ja kassat, jotka kilpailevat keskenään. Hajautetusta toimeenpanosta on monia hyötyjä:

  • sijoitustoiminnan riskit hajautuvat
  • toimeenpanon riskit hajautuvat – työeläkevakuuttajilla on kuitenkin konkurssiyhteisvastuu
  • työeläkelaitosten erilaiset sijoitusstrategiat hyödyttävät myös suomalaisia pääomamarkkinoita
  • toimijoiden välinen kilpailu tehostaa toimintaa ja pitää järjestelmän liikekulut alhaisina
  • vakuutuksenottajien (työnantajat ja yrittäjät) ja vakuutettujen palvelu paranee
  • palvelut voivat erilaistua erilaisten vakuutuksenottajien tarpeisiin