Työeläkekuntoutujat ohittavat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät viidessä vuodessa

08.12.2015

Työeläkekuntoutuksen eli ammatillisen kuntoutuksen merkitys tulee entisestään kasvamaan eläkeuudistuksen myötä. Työkyvystä huolehtimiseen pitää satsata entistä enemmän, kun tavoitellaan työurien pidentymistä. Telassa uudistetaankin parhaillaan työeläkekuntoutuksen strategista tavoitteistoa, jossa kootaan yhteen työeläkekuntoutuksen tärkeimpiä kehityssuuntia seuraavalle viidelle vuodelle. Työeläkevakuuttajat julkaisevat uudet suuntaviivansa vuoden loppuun mennessä.

Työeläkekuntoutus on työeläkevakuuttajien tarjoama keino säilyttää ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja auttaa jaksamaan työelämässä pidempään. Työeläkekuntoutus liittyykin tiiviisti työelämään ja työurien pidentämiseen. Kuva: Eero Lankia

- Työeläkekuntoutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että se huomioi työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja mukauttaa toimintatapojaan niihin. Tästä näkökulmasta olemme yhdessä työeläkevakuuttajien kanssa aika ajoin päivittäneet kuntoutuksen strategiset tavoitteet, kertoo kuntoutus- ja työkykyasioista vastaava johtajamme Eero Lankia.

Työeläkekuntoutus vakiinnuttanut paikkansa

Työeläkekuntoutuksella on vahva rooli työeläkejärjestelmässä. Se antaa turvaa ja tukea sairauden kohdatessa. Työeläkekuntoutuksella on saatu aikaan vaikuttavia tuloksia. Viime vuonna työeläkekuntoutukseen osallistui 13 300 henkilöä. Kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle puolestaan siirtyi 18 800 henkilö.

- Työeläkekuntoutuksen asema tulee vahvistumaan entisestään. Jos alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutusten kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena, kuntoutujien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän vuosikymmenen loppuun mennessä, arvioi Lankia.

- Voidaankin todeta, että työeläkekuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa työelämässä ja työeläkejärjestelmässä. Kuntoutukseen osallistuneiden määrä on ollut jatkuvasti nousujohteessa viimeisen kymmenen vuoden ajan, mainitsee Eero Lankia.

Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat sisältävät havaintoja työeläkekuntoutuksen kentästä ja niissä huomioidaan myös työeläkekuntoutusta koskevat tärkeimmät uudistumisen haasteet.

- Työeläkekuntoutukseen kohdistuu yhä enemmän odotuksia, kun muiden kuntoutustoimijoiden tarjoamia kuntoutusmuotoja on jouduttu taloudellisista syistä supistamaan, Lankia toteaa.

Työterveyshuolto on työeläkekuntoutuksen tärkein yhteistyötaho. Työterveyshuollon roolista keskustellaan sote-uudistukseen liittyen ja mahdollisilla muutoksilla on vaikutusta myös työeläkekuntoutukseen. Eero Lankia puolustaa voimakkaasti työterveyshuollon asemaa ja katsoo, että sen sisällön ja toimintatapojen painottaminen työkyvyn ylläpitoa ja työhön paluuta tukevaan suuntaan on tarkoituksenmukaista myös työeläkekuntoutuksen kannalta.

Kuntoutujat tyytyväisiä työeläkevakuuttajien palveluihin

Osana suuntaviivojen valmistelutyötä olemme selvittäneet sekä työeläkekuntoutukseen osallistuneiden kuntoutujien, työnantajien että yrittäjäjärjestöjen, samoin kuin tärkeimpien sidosryhmiemme näkemyksiä työeläkekuntoutuksesta ja sen kehitystarpeista. Kuntoutujien asiakaskokemuksia selvitimme teettämällä palautekyselyn henkilöille, jotka ovat osallistuneet työeläkevakuuttajien tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen. Kyselyn meille toteutti Vakuutuskuntoutus VKK ry.

- Työeläkevakuuttajien kannalta kuntoutujakyselyn tulokset olivat varsin positiivisia. Ymmärrettävästi työterveyshuolto kiilasi vakuuttajien ohi tiedonsaannissa ja tyytyväisyysmittauksessa; työterveyshuolto on se ensisijainen taho, joka auttaa työelämästä tulevaa kuntoutujaa eteenpäin kuntoutuspolulla, Eero Lankia toteaa.

Kuntoutujien palautekyselyn tuloksista on kerrottu tarkemmin VKK:n verkkosivuilla julkaistussa uutisessa: Kyselytutkimus työeläkekuntoutujien asiakaskokemuksista.


Kysymyksiä ja vastauksia työeläkekuntoutuksesta