Työeläkekuntoutuksen menestystarina jatkuu

24.05.2016

Työeläkekuntoutus eli työeläkevakuuttajien tarjoama ammatillinen kuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa työelämässä ja työeläkejärjestelmässä. Kuntoutukseen osallistuneiden määrä on ollut jatkuvasti nousujohteessa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Eläketurvakeskuksen ennakkotietojen mukaan työeläkekuntoutus jatkoi kasvuaan myös vuonna 2015.

Viime vuonna työeläkekuntoutukseen osallistujia oli lähes 14 500 mikä oli runsaat kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

- Työeläkekuntoutus oli todella tuloksellista. Kolme neljästä kuntoutujasta tuli työelämästä. Heistä töihin palasi 68 prosenttia. Eläkkeeltä työeläkekuntoutukseen tulleista hieman yli puolet palasi työelämään, johtajamme Eero Lankia kertoo.

Työeläkekuntoutus on voimakkaasti ennalta ehkäisevää. Kuntoutuksella tähdätään työkyvyn parantamiseen tai ylläpitämiseen.
- Kuntoutujille hyödyt näkyvät elämänlaadun paranemisena, työurien pidentymisenä ja aikanaan parempina työeläkkeinä. Jo kuntoutujan työuran jatkuminen kuntoutuksen avulla vajaalla kahdella vuodella korvaa ne kustannukset, joita työeläkealalle koituisi samana aikana työkyvyttömyyseläkemenoina. Työeläketaloudenkin kannalta sijoitus kuntoutukseen on siis kannattavaa, summaa Lankia.

Kaikista työeläkekuntoutuksen vuonna 2015 päättäneistä osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kuusi ja työkyvyttömyyseläkkeelle seitsemän prosenttia. Tämä on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Työeläkekuntoutukseen hakeuduttiin edellisvuosien tapaan eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Kuntoutujien määrän kasvaessa myös heidän keski-ikänsä on kasvussa. Eniten kasvoivat 45-54- ja 55-64-vuotiaiden osuudet.
- Kehityksen suunta on todella hyvä, sillä tämä vaikuttaa varmasti osaltaan työurien pidentymiseen, Lankia toteaa.

Lakimuutoksella myönteinen vaikutus

Myönteinen vaikutus lisääntyneisiin työeläkekuntoutuspäätöksiin ja vähentyneisiin työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin on ollut viime vuonna voimaan astuneella lainmuutoksella. Siinä edellytetään työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettavaa ennakkopäätöstä työeläkekuntoutuksen edellytyksistä. Yhteensä näitä myönteisiä ennakkopäätöksiä annettiin noin 5 500 ja niiden pohjalta alkavia kuntoutuksia oli noin 1000.

Viime vuonna työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 18 600 henkilöä. Näköpiirissä on jo, että lähivuosina työeläkekuntoutuksessa olevien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän. Joidenkin työeläkevakuuttajien kohdalla tällainen tilanne on jo syntynyt.

- Jos alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutusten kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena, kuntoutujien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän vuosikymmenen loppuun mennessä, arvioi Eero Lankia.

Työeläkevakuuttajat kustansivat työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä viime vuonna yhteensä 122 miljoonalla eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli 10 miljoonaa euroa. Kokonaismenosta runsaat 100 miljoonaa euroa käytettiin kuntoutujien toimeentulokorvauksiin ja vajaat 20 miljoonaa euroa erilaisiin kuntoutuspalveluiden kustannuksiin.

Työeläkekuntoutuksen kehityssuunnat

Työeläkekuntouksen merkitys tulee edelleen kasvamaan eläkeuudistuksen myötä. Hyvää kehitystä halutaan edistää entisestään. Telassa on valmisteltu uudet työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2020 ja niiden mukaan tärkeimmät kehityssuunnat ovat muun muassa:

  • Työeläkekuntoutuksen asema tulee vahvistumaan entisestään: mikäli työeläkekuntoutukseen osallistuvien ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määrät jatkavat nykyistä kehitystään, tulee kuntoutujien määrä ylittämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän vuosikymmenen loppuun mennessä.
  • Työeläkekuntoutuksen tulee nykyistä enemmän tukea kuntoutujia aina uuteen työhön työllistymiseen asti. Kuntoutunut ihminen tuo järjestelmälle säästöjä, mutta vasta työllistynyt ihminen tuo myös tuloja.
  • Työeläkekuntoutuksen tärkein yhteistyötaho on työterveyshuolto, jonka sisällön ja toimintatapojen kehittäminen työkykyä sekä työhön paluuta tukevaan suuntaan on tarkoituksenmukaista myös työeläkekuntoutuksen kannalta

Lisätietoa:

Työeläkekuntoutus 2015

Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2020