Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa

13.06.2014

- Työeläkekuntoutus purjehtii vahvassa myötätuulessa. Työeläkekuntoutujien painopiste on siirtynyt entistä selvemmin varttuneempiin, yli 45-vuotiaisiin. Viime vuonna enemmistö kuntoutujista oli naisia, kertoo johtajamme Eero Lankia.
Työeläkekuntoutuksen piirissä vuonna 2013 oli 13 016 kuntoutujaa. Luvussa on edellisvuoteen verrattuna kasvua liki 2000 kuntoutujaa. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamista tilastoista.

Viime vuonna kaikista työeläkekuntoutuksessa olleista kuntoutusjaksonsa päätti runsaat 5 600 kuntoutujaa. Heistä runsaat 60 prosenttia palasi työhön. Noin joka kymmenes jatkoi opiskelua tai jäi työttömäksi. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kahdeksan prosenttia kaikista kuntoutuksensa päättäneistä. Työstä kuntoutukseen siirtyneistä töihin palasi kaksi kolmesta kuntoutujasta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vain neljä prosenttia.

Työeläkelaitokset käyttivät työeläkekuntoutukseen viime vuonna varoja 106 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat suhteessa vähemmän kuin kuntoutuksen piirissä olleiden henkilöiden määrä.

-Tästä voinee vetää johtopäätöksen, että toiminta oli aikaisempaakin tehokkaampaa ja vaikuttavampaa, toteaa Eero Lankia. Kuva: Eero Lankia

Kuntoutuksen kentässä työeläkekuntoutuksen tehtävänä on tukea työelämässä mukana olevan mahdollisuutta työuransa jatkumiseen. Keinoina tässä ovat lähinnä työn uudelleen järjestelyt työpaikalla, työkokeilut tai uuteen ammattiin kouluttautuminen. Työnantajalle työeläkekuntoutus antaa mahdollisuuden hallita työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Työeläkejärjestelmän kannalta työeläkekuntoutus on konkreettinen tapa vaikuttaa työurien pidentymiseen.

Kuntoutus parantaa elämänlaatua

Vuonna 2013 päättyneiden kuntoutusohjelmien keskimääräinen hinta oli 15 700 euroa. Kun kaikki ohjelmat eivät johtaneet työhön paluuseen tai opiskeluun voidaan laskea, että kaikkinensa työeläkekuntoutus maksoi 21 500 euroa onnistunutta kuntoutusohjelmaa kohden. Tämä vastaa noin 1,7 vuoden mittaista keskimääräistä työkyvyttömyyseläkkeen kustannusta.

- Jos työeläkekuntoutuksella voidaan jatkaa ihmisen työssäoloa vajaalla kahdella vuodella, on kuntoutus maksanut eläkejärjestelmän kannalta itsensä takaisin. Tätä tärkeämpää on, että kuntoutuksessa olleen ihmisen elämänlaatu on parantunut kaikin puolin, myös taloudellisesti, katsoo Eero Lankia.

Monialaisen kuntoutuksen selvitystyö käynnissä

Työeläkekuntoutus on työsuhteessa olevien tueksi säädettyä ammatillista kuntoutusta. Sen rinnalla saatetaan tarvita lääkinnällistä kuntoutusta, josta vastaavat Kela ja julkinen terveydenhuolto. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt monialaisen kuntoutuksen selvitystyö, joka tähtää eri kuntoutusmuotojen ja -tahojen entistä parempaan ja yksilön kannalta nopeampaan ja tehokkaampaan yhteistyöhön.

- Toimiva ja tuloksekas työeläkekuntoutus on yksi tapa yhdistää yksilön ja yhteiskunnan intressit työurien pidentämiseksi. Työeläkevakuuttajat ovat näissä yhteisissä talkoissa mukana, korostaen sitä, että jokainen kuntoutustaho hoitaa hyvin oman tonttinsa. Samalla tehdään hyvää yhteistyötä kuntoutuksen tarpeessa olevien ihmisten hyväksi, toteaa Eero Lankia.

Lisätietoja: Työeläkekuntoutus vuonna 2013