Työeläkevarojen rahastoinnin merkitys kasvaa

31.10.2016

Osittain rahastoivan työeläkejärjestelmän ansiosta työeläkemaksujen taso pystytään pitämään matalammalla, kuin jos eläkkeet maksettaisiin yksinomaan työntekijöiltä ja työnantajilta perittävillä työeläkemaksuilla. Lisää vastauksia työeläkkeiden rahastoinnista on tarjolla uunituoreessa tietopaketissamme.

Kuva: Reijo Vanne
"Jokaisella sukupolvella on osuutensa rahastoissa ja osuus riippuu sukupolven elinvaiheesta", toteaa Reijo Vanne.

Eläketurvakeskuksen uusien pitkän aikavälin laskelmien mukaan työeläkemaksuun tarvittaisiin muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen korotus joksikin aikaa. Telan johtajavan ekonomistin Reijo Vanteen mukaan jo eläkeuudistuksen valmistelun yhteydessä näytti siltä, että 2020-luvulla tekisi tiukkaa pysytellä vakiomaksutasossa, vaikka EMU-puskurivarat ja muutkin maksuntasaamiseen käytettävissä olevat varat käytettäisiin minimimääräänsä saakka.

- Tämänhetkisiin yleisiin taloudellisiin näkymiin emme voi juurikaan eläkejärjestelmästä vaikuttaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että eläkejärjestelmän kestävyys arvioidaan hyvin pitkän aikavälin näkymien perusteella. Meidän on huolehdittava järjestelmästä niin, että myös 2020- ja 2030-lukujen jälkeen eläkkeelle jäävät sukupolvet saavat työeläkkeensä ja heidän maksurasituksensa pysyy kohtuudessa, Reijo Vanne painottaa.

Mihin työeläkemaksut käytetään?

Työeläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva, jolloin osa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten. Valtaosa vuotuisista maksuista käytetään suoraan samana vuonna maksettavien eläkkeiden kattamiseen.

Eläkemenojen nousuun on varauduttu etukäteen rahastoimalla eläkevaroja, joiden tuotolla voidaan tasoittaa maksukehitystä. Rahastoituja varoja yksityisillä työeläkevakuuttajilla on 180 miljardia.
- Yksityisaloilla työeläkemaksusta säästetään nykyisin noin kuudesosa. Eläkkeen alkaessa sijoituksiin perustuvan rahoituksen osuus onkin tuottojen ansiosta kasvanut jo neljäsosaan. Työeläkevarojen sijoittamisella on jatkossa entistä tärkeämpi rooli eläkkeiden rahoittamisessa, kun yksityisellä puolella työeläkemenot ovat kasvaneet pysyvästi maksutasoa korkeammiksi, Reijo Vanne toteaa.

Osittain rahastoivan järjestelmän ansiosta työeläkemaksujen taso pysyy matalammalla, mikä puolestaan vaikuttaa alentavasti myös työllistämisen kustannuksiin. Näin ollen työeläkemaksun taso pystytään pitämään matalammalla kuin mitä se olisi, jos eläkkeet maksettaisiin yksinomaan työntekijöiltä ja työnantajilta perittävillä työeläkemaksuilla.

- Niin kauan, kuin rahastoitujen työeläkevarojen tuotto pitkällä aikavälillä ylittää palkkasumman kasvuvauhdin, eläkevaroja kannattaa sijoittaa ja osa eläkkeistä kattaa sijoitusten tuotoilla. Tällöin eläkkeet saadaan rahoitettua matalammalla työeläkemaksulla kuin ilman osittaista rahastointia, Vanne sanoo.

Jokaisella sukupolvella on osuutensa rahastoissa

Osittain rahastoivassa järjestelmässä jokainen sukupolvi maksaa pääosan sillä hetkellä eläkkeellä olevien sukupolvien eläkkeistä, mutta säästää myös siivun omaa, tulevaisuudessa maksettavaa eläkettään varten. Suomalaisessa eläkejärjestelmässä ei kenelläkään ole omaa työeläkesäästöjen ”pottia”, eikä yksittäisen vakuutetun (työntekijän tai yrittäjän) maksamat työeläkemaksut kohdistu nimenomaan hänen omaan eläkkeeseensä.

Reijo Vanne toteaakin, että jokainen sukupolvi on vuorollaan kasvattamassa ja vuorollaan purkamassa eläkevaroja.
- Jokaisella sukupolvella on osuutensa rahastoissa ja osuus riippuu sukupolven elinvaiheesta. Eläkerahastot eivät näin myöskään tyhjene. Aina on säästämisvaiheessa olevia ja eläkkeellä olevatkaan eivät ole vielä käyttäneet kaikkia rahastoituja varojaan.

Jokaiselle työeläkevakuutetulle työntekijälle ja yrittäjälle kertyy jokaisen kalenterivuoden ansioista tietty määrä työeläkettä. Eläkejärjestelmä lupaa maksaa tämän kertyneen eläkkeen henkilölle siinä vaiheessa, kun hän siirtyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.


Kysymyksiä ja vastauksia työeläkkeiden rahastoinnista

Eläketurvakeskuksen raportteja 08/2016: Lakisääteiset eläkkeet, pitkän aikavälin laskelmat 2016