Työeläkeyhtiöiden sijoittamista asuntorakentamiseen vauhditetaan lakimuutoksella

29.10.2014

Suomen hallitus esittää työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöille mahdollisuutta rakentaa asuntoja velkarahalla. Tela oli aktiivisesti mukana sosiaali- ja terveysministeriön että ympäristöministeriön lainvalmistelussa kotimaisen asuntotuotannon lujittamiseksi ja suomalaisen asumisen kehittämiseksi.
- Työeläkeyhtiöiden kannalta tämä tarkoittaa entistä parempia mahdollisuuksia sijoittaa asuntotuotantoon ja muutos on otettu positiivisesti vastaan.
Lakimuutos huomioi pitkäjänteisen sijoittamisen sallimalla pitkätkin laina-ajat, lakimiehemme Ilkka Geitlin sanoo.

Hallituksen esitys liittyy rakennepoliittiseen ohjelmaan. Vuokra-asuntotuotannon lisääminen nähdään keinona poistaa esteitä työvoiman liikkumiselta. Tämä puolestaan on tärkeä tavoite talouskasvun kiihdyttämiseksi. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 16.10. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

Esityksen mukaan työeläkeyhtiön olisi perustettava asunto-osakeyhtiömuotoinen tytäryhtiö vuokra-asuntotuotantoonsa. Tällainen tytäryhtiö voisi käyttää ulkoisen lainanantajan, esimerkiksi luottolaitoksen, myöntämää vierasta pääomaa eli velkaa asuntoinvestointiin. Velkaa saisi ottaa korkeintaan 50 prosenttia asuntosijoituksen arvosta. Tällä hetkellä työeläkeyhtiöt voivat käyttää vain konsernin sisäisiä lainoja vuokra-asuntotuotannossa.

Mahdollisuus pitkäjänteiseen sijoittamiseen

Annoimme oman lausuntomme lakimuutokseen kesällä. Pidimme lainmuutosta hyvänä, mutta toivoimme voimassaoloajan olevan pidempi kuin ehdotettu kolme vuotta. Hallituksen esityksen mukaisesti laki olisi voimassa vuoden 2017 loppuun. Lakia kuitenkin sovellettaisiin sen voimassaoloaikana perustettuihin työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöihin vuoden 2032 loppuun.
- Tämä mahdollistaisi sen, että sijoituksista voisi saada pitkäaikaisia tuottoja, Geitlin kertoo.

Työeläkeyhtiöiden sijoitusten on oltava tuottavia ja turvaavia. Työeläkeyhtiöiden kiinteistösijoitusten tuottokehitys on ollut vakaata.

Ilkka Geitlin arvioi, että asunto-osakeyhtiön perustamiselle annettu kolmen vuoden asuntovelkavipu voi joissain kaavoitustapauksissa olla riittämätön. Todennäköisesti lakimuutosta tullaan käyttämään kypsemmän kehitysvaiheen asuntoprojekteissa, joissa kaavamuutos on jo hyväksytty.
- Monen kaupungin kaavoitusprosessit ovat niin pitkiä, että täysin kaavoittamaton hanke ei ehtine kolmessa vuodessa riittävän pitkälle. Vaativathan rakentamisen suunnittelu ja kilpailutus myös aikaa, Ilkka Geitlin sanoo.