Työelämä muistuttaa tulevaisuudessa kiipeilytelinettä

28.08.2018

- Tulevaisuuden työura muistuttaa enemmän kiipeilytelinettä kuin tikapuita. Telineellä edetään eri suuntiin, ja välillä tehdään täyskäännöksiäkin, kuvasi Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallinen varapuheenjohtaja Ellimaija Ahonen työeläkealan Työ on uusi musta tilaisuudessa kesäkuussa.

Järjestimme tilaisuuden yhdessä muiden työeläkealan toimijoiden ja Kelan kanssa. Tavoitteena oli pohtia suomalaisen työn tulevaisuutta, ja millaisia taitoja työntekijöiltä vaaditaan.

Kuva: Työ on uusi musta -panelistit

Kiipeilyteline on osuva kuvaus epälineaarisesti etenevälle uralle, joka voi ottaa välillä takapakkiakin. Saman ammatin aikana on mahdollista tehdä intohimoisesti unelmatöitään.

Tulevaisuuden työtä on tutkittu paljon, mutta sen ennustaminen on vaikeaa. Erilaisilla alustoilla tehtävän työn puhutaan lisääntyvän, mutta alustatalous on yhä vähäistä mm. Tilastokeskuksen ja Verohallinnon mukaan.

Eduskunnan tulevaisuusraportissa ennustetaan, että osa ammateista tulee olemaan sellaisia, joita emme pysty vielä edes kuvittelemaan.

Näyttäisi siltä, että erilaiset itsensä työllistämisen tavat lisääntyvät ja siten perinteisen palkkatyön merkitys vähenee. Tällöin toimeentulo voi kertyä vaikka useista puroista.

Mitä muuta tulevaisuuden työstä voi sanoa? Yksi asia on jatkuvasti kiihtyvä muutos. Jatkuvassa muutoksessa eläminen vaatii monenlaista sopeutumista.

Valtioneuvoston Jaettu ymmärrys työn murroksesta -selonteossa todetaan, että monimutkaisessa, verkostomaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä tarvitaan ns. ”pärjäämistaitoja”. Taidoilla tarkoitetaan keinoja voida hyvin ja tehdä mielekästä työtä.

Tällaisia pärjäämistaitoja ovat uuden oppiminen, joustavuus, uteliaisuus, kriittinen ajattelu, kansainvälisyyttä tukevat taidot ja itsensä johtaminen. Lisäksi sosiaalinen pääoma eli sosiaalinen vuorovaikutus ja verkostojen merkitys korostuvat.

Selonteon mukaan ei pidä unohtaa erilaisia yhä hienojakoisempia ammattitaitoja, kokonaisuuksien hahmottamista ja systeemiajattelua.

Uudistumiskyky vastaa osaamisvajeeseen

Rekrytoijat painottivat elinikäistä oppimista, osaamista ja uudistumiskykyä Telan ja muiden eläkealan toimijoiden kyselyssä.

Nämä ominaisuudet auttavat tulevaisuuden muuttuvassa ja pirstaleisessa työelämässä, jossa yhä harvemmalla työntekijällä on sama ammatti koko työuransa ajan.

Viime aikoina on jopa puhuttu osaamispulasta. Jos koulutettu ja osaava työvoima vähenee työmarkkinoilla, Suomen talouskasvu voi hidastua.

Vuosikymmeniä sitten hankittu koulutus ja osaaminen ei aina kanna eläkeikään asti. Pitäisikö työntekijä velvoittaa kehittämään taitojaan ja oppimaan koko työuransa ajan?

Työntekijöiden täytyy suurimmaksi osaksi itse päivittää osaamistaan. Työnantajienkin on huolehdittava tarpeellisesta koulutuksesta henkilöstölle työelämän muuttuvien vaatimusten keskellä.

Koulutuksen ei tarvitse välttämättä koostua isoista kokonaisuuksista, vaan ne voivat olla osaamista päivittäviä kursseja ja jatkuvaa kehittymistä työpaikoilla. Myös verkostoissa oppiminen tulee lisääntymään.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen painotti opiskelun ja oppimisen tärkeyttä sekä niihin olennaisesti liittyvää motivaatiota. Heinonen kysyikin, miten voitaisiin paremmin huolehtia sellaisten nuorten oppimispoluista, joilla ei ole hyvää pohjakoulutusta.

Kun suomalaisten elinikä pitenee, tarvitaan pidempiä työuria jotta tulevaisuuden eläkkeiden rahoitus vahvistuu. Osaaminen ja elinikäinen oppiminen vaikuttavat positiivisesti työssä jaksamiseen.

- Elämä on aika pitkä, sen aikana ehtii tehdä useita uria ja kouluttautua uudelleen, sanoi paneeliin osallistunut Liisa Hyssälä. Pian 70-vuotias Hyssälä näyttää itse esimerkkiä toimimalla vanhempana neuvonantajana Sitrassa.

Hyssälä ei ole poikkeus, sillä Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan joka kolmas 54-62-vuotias harkitsee työskentelyä eläkkeellä. Monet eläkeläiset jatkavatkin työntekoa osa-aikaisesti. Joskus syyt ovat taloudelliset, mutta usein työ tuo niin paljon sisältöä ja merkitystä elämään, että halutaan jatkaa töitä.

Ihminen päihittää robotit

Tulevaisuuden työtä koskevassa keskustelussa toistuvat usein digitalisaatio, teknologia, tekoäly ja robotit. Roboteilla ja automaateilla korvataan rutiininomaisista työtä, joissa ei tarvita luovuutta. Tällöin ihmiset voivat keskittyä siihen, missä he ovat parhaimmillaan kuten luovuuteen ja ihmisläheiseen hoivatyöhön.

Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi on todennut, että ihmisten valtteja ovat pehmeät taidot. Niihin kuuluvat muun muassa joustava ja luova ajattelu, moraali, merkityksenanto, oppimiskyky ja tunneäly. Teknologisen osaamisen lisäksi työelämässä tarvitaan ihmisosaamista ja ihmiskontaktia.

Moni tutkija on yhtä mieltä siitä, että työn muuttuessa ihminen pysyy yhä keskiössä. Ihmisten välinen vuorovaikutus ei korvaudu. Etenkin luovuus ja empatia ovat ihmisten vahvuuksia verrattuna robotteihin.

Jotta luovuus kukoistaisi, se vaatii hyvää työilmapiiriä ja hyvinvointia. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön laajassa Työelämä 2020 -hankkeessa pyritään paremman työelämän ohella varmistamaan hyvinvointi myös tuleville sukupolville.

Vertaiskoulutusverkosto Howtomon Heta Kärki sanoi puheenvuorossaan, että tulevaisuuden työelämässä korostuvat uusien asioiden omaksuminen. Sen ohella kannustetaan itsenäiseen ja yrittäjämäiseen työotteeseen. Tämä tarkoittaa vastuun ottamista omasta työstään ja oma-aloitteista asennetta.

Kaikki keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden työssä vaaditaan yhteistyötä, toisilta oppimista ja toisten kannustamista. Teknologia on hyvä apuväline työyhteisöille mutta menestys syntyy yhdessä muiden kanssa.