Työhyvinvointitoiminta tukee työurien pidentymistä

29.09.2015

Finanssivalvonta julkisti eilen tarkastuksen työeläkeyhtiöiden työhyvinvointitoiminnasta. Valvojan selvityksen mukaan työhyvinvointitoiminta on ollut pääosin laadukasta ja johtanut hyviin tuloksiin. Mistä työhyvinvointitoiminnassa oikein on kyse?

Työhyvinvointitoiminta tarkoittaa työkyvyn ylläpitoon tähtääviä toimia, joita työeläkevakuuttajat tekevät yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Erilaisten hankkeiden, selvitysten, tutkimusten ja palveluiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä työkyvyttömyysriskiä. Käytännössä hankkeilla parannetaan esimerkiksi johtamista, esimiestyötä, tiimityötä ja osaamisen kehittämiseen liittyviä toimintatapoja työpaikoilla. Kuva: Nikolas Elomaa

- Työntekijöiden työkykyyn kannattaa vaikuttaa ennaltaehkäisevästi jo ennen kuin ongelmia ilmaantuu. Työhyvinvointi ylipäänsä vähentää sairauspoissaoloja ja lisää tuottavuutta korostaa edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.

Työkyky vaikuttaa eläkkeellesiirtymisikään ja tukee työurien pidentymistä. Tulevan eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria, mikä lisää tulevaisuudessa tarvetta myös työkykyä tukevalla toiminnalle työpaikoilla. Pidemmät työurat takaavat paremmat eläkkeet ja tukevat julkista taloutta.

- Ihmisten ennenaikainen työkyvyttömyys on työeläkejärjestelmälle iso kuluerä. Työkyvyn ylläpitotoiminnalla on vaikutusta koko eläkejärjestelmän rahoitukseen ja taloudelliseen kestävyyteen, Elomaa sanoo.

Tarkemmat ohjeet tervetulleita

Finanssivalvonta nosti tarkastuksessaan esiin, että yksityiskohtaisempi työhyvinvointitoiminnan sääntely on jatkossa tarpeen. Valvoja aikookin antaa tarkempia ohjeita työhyvinvointitoiminnan periaatteista loppuvuoden aikana.

- Työhyvinvointitoiminnalle ei ole laissa tähän saakka ollut velvoitetta eikä sääntelyä. Sääntelyn puuttumisen vuoksi kukin työeläkevakuuttaja on määritellyt itse omat toimintatapansa ja käytäntönsä.

- Laki työhyvinvointitoiminnan sääntelystä on ollut valmistelussa jo vuodesta 2012, mutta työ ei valmistunut viime hallituskauden loppuun mennessä, Elomaa kertoo.

Työeläkeala on toivonutkin työhyvinvointitoiminnan tavoitteiden ja varojen käytön reunaehtojen tarkempaa määrittelyä.

- Lakisääteisen työeläkejärjestelmän varoilla katettava toiminta on syytä olla säänneltyä. Toivomme, että lainsäädännöllä tai valvojan ohjeistuksella pystytään nyt kattamaan mahdolliset toiminnan harmaat alueet, Elomaa sanoo.

Työeläkevakuuttajien tarjoamat työkyvyn ylläpitotoiminta ja ammatillinen kuntoutus ovat osaltaan merkittävästi vaikuttaneet työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemiseen viime vuosina. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten määrä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet.

Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen on sekä työntekijän että työnantajan etu, ja hyödyttää työeläkejärjestelmää sekä koko yhteiskuntaa. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin yhteensä 2,16 miljardia euroa vuonna 2014. Niiden osuus on vajaat 10 % kaikista maksetuista työeläkkeistä.

Olemme koonneet kysymyksiä ja vastauksia -tietopaketin työhyvinvointitoiminnasta. Siinä vastataan mm. kysymyksiin

* Miksi työeläkevakuuttajat tekevät työkyvyn ylläpitotoimintaa?

* Miten toiminta rahoitetaan?

* Mihin työeläkeyhtiöt käytännössä käyttävät työkyvyn ylläpitoon varattua rahaa?

* Mikä rooli työhyvinvointipalveluiden tarjoamisella on työeläkeyhtiöiden välisessä kilpailussa?