Työllisyyden kasvu vahvistaa eläkejärjestelmää

31.10.2017

Viime aikoina on keskusteltu paljon eläkkeiden riittävyydestä tuleville sukupolville. Eläkkeistä suurin osa kustannetaan vuosittain työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työeläkemaksuilla, ja siksi rahoituksen kannalta hyvin merkittävä tekijä on työllisyys ja sen kehitys.
”Eläkkeiden rahoitusta koskevassa keskustelussa usein unohdetaan, miten suuri merkitys työllisyydellä on”, ekonomistimme Mauri Kotamäki huomauttaa.

Kuva: Mauri Kotamäki

”Koko suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus muurataan työllisyyden kehityksen pohjalle. Mitä enemmän käymme työssä ja mitä pidempään siellä jaksamme, sitä paremmin voi myös eläkejärjestelmämme”, Kotamäki painottaa.

Kysymys on siitä, miten paljon työnantajien ja työntekijöiden maksamista eläkemaksuista saadaan rahaa eläkkeiden maksamiseen.

Suomessa työllisyysaste on ollut korkeimmillaan ennen 90-luvun lamaa liki 75 prosentissa, mikä on lähellä tämän päivän tasoa muissa Pohjoismaissa. Työllisyysaste on tällä hetkellä noin 69 prosenttia. Eläkejärjestelmän rahoitus nojaa pitkällä aikavälillä yli 72 prosentin työllisyysasteeseen. Joidenkin mielestä myös 72 prosenttia on riittämätön - Valtiovarainministeriöstä on vilauteltu jopa 80 prosentin tavoitetasoa julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Vuonna 2016 maksettiin yhteensä 26 miljardia työeläkkeitä. 22,4 miljardia katettiin kerätyillä eläkemaksuilla ja 3,6 miljardia otettiin eläkerahastoista ja niiden tuotoista.

Työllisyyden merkittävä vahvistuminen näkyisi positiivisesti myös eläkkeiden rahoituksessa. Pitkästä aikaa talouden tila vaikuttaakin hyvältä, Kotamäki toteaa.

”Nyt orastava talouskasvu on hyvä uutinen eläkkeiden rahoitukselle. Työllisyyden vahvistaminen on paras tapa turvata myös nuorten ja kaikkien tulevien eläkeläisten tasoltaan riittävät eläkkeet”, Kotamäki kertoo.

Pienikin, pysyvä kasvu työllisyysasteessa vähentää painetta eläkemaksujen nostamiselle.

”Mikäli Suomen työllisyysaste olisi nyt lamaa edeltävällä liki 75 prosentin tasolla, voisi se tarkoittaa pienempiä eläkemaksuja ja alhaisempaa verotusta”, Kotamäki sanoo.

Eläkemaksu voisi olla 0,7 prosenttiyksikköä matalampi vuonna 2030. Euromääräisesti eläkemaksun alennus tarkoittaisi nykyrahassa mitattuna noin 770 miljoonaa euroa pienempää maksurasitusta.

Työllisyysasteen nousu vaikuttaisi positiivisesti sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen eläkejärjestelmässä, kun työssäkäyvien eläkemaksu laskisi. Vanhemmat, jo eläkkeellä olevat sukupolvet maksoivat aikanaan matalampia eläkemaksuja, sillä järjestelmää alettiin rakentaa vasta 1960-luvulla ja kustannettavia eläkkeitä oli kertynyt vasta vähän”, Kotamäki kertoo.

Huolestuttavia kehityssuuntia ja ratkaisuja

”Työeläkejärjestelmän rahoitus on hyvässä kunnossa myös nuorempien sukupolvien eläkkeitä ajatellen, itse asiassa paljon paremmassa kuin ihmiset yleensä luulevat”, sanoo Kotamäki.

Eläkkeiden rahoituksen arviointi sisältää lukuisia tekijöitä. Tulevaisuuden arvioimiseen liittyy epävarmuutta.

”Tämän takia työeläkkeiden rahoituksen kestävyyttä arvioidaankin tasaisin väliajoin laskelmilla, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen vuosikymmenien päähän”, Kotamäki toteaa.

Kotamäki listaa ratkaisut, joilla eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä on parannettu.

Muun muassa eliniän pidentyminen otetaan huomioon nostamalla eläkeikiä ja sitomalla ne elinajanodotteeseen. Tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä pidempiä työuria, jotta nykyisen tasoisiin eläkkeisiin päästään. Lisäksi eläkemaksuja on korotettu hieman.

”Suomen ikärakenteen vinous asettaa omat haasteensa eläkkeiden rahoitukseen. Vanhusväestön määrä lisääntyy vielä seuraavat 15 vuotta, mutta siitäkin varmasti selvitään. Toisaalta jos syntyvyys jäisi pysyvästi aiempaa alemmalle tasolle, ongelmat kärjistyisivät pidemmällä aikavälillä, hitaasti mutta kuitenkin vakavalla tavalla”, Kotamäki korostaa.

Työllisyyden ohella eläkkeiden rahoitusta määrittää työikäisen väestön määrä, johon lyhyemmällä aikavälillä vaikuttaa maahanmuutto ja pidemmällä aikavälillä syntyvyys.

Eläkerahastoja on kerrytetty nykyisten ja etenkin tulevien eläkkeiden maksua varten. Tulevaisuudessa yhä useampi euro maksetaan rahastoista ja niiden tuotoista.

Suomen työllisyysnäkymät ja eläkkeet pähkinänkuoressa

Työllisyysaste Suomessa on jo pitkään ollut matala. Vuosien 2001-2016 aikana se on vain kerran noussut yli 70 prosentin (70,6 % vuonna 2008).

  • Syyskuun 2017 lopussa Suomessa oli 2 461 000 työllistä, mikä on lähes saman verran kuin vuotta aiemmin.
  • Työttömiä oli syyskuussa 214 000, mikä on 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Työllisyysaste oli syyskuussa 69,4 prosenttia (kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu luku).

Suomen väestö ikääntyy. Syntyvyys ja huoltosuhteen kehitys ovat olleet laskusuunnassa.

  • Keskimääräinen eläke: 1 632 e/kk.
  • Väestöllinen huoltosuhde (eli lasten ja vanhusten määrä 100 työikäistä kohti): Vuonna 1996 lapsia ja vanhuksia oli 50 työikäistä kohden. Vuonna 2016 luku oli 59,1.
  • Eläkeläisten osuus (%) 16 vuotta täyttäneistä: 31,8 %.
  • Syntyvyys on laskenut vuosina 2006–2016 1,84:sta 1,57:een. Syntyvyys eli ns. hedelmällisyysluku kuvaa lasten lukumäärää, jonka naiset odotusarvoisesti saavat elinaikanaan.
  • Vastasyntyneen elinajanodote on pojilla 78,4 vuotta ja tytöillä 84,1 vuotta (2016).
  • Alin vanhuuseläkeikä ja tavoite-eläkeikä sopeutetaan vuonna 1965 ja myöhemmin syntyneillä elinajanodotteeseen. Oman eläkeikänsä voi tarkistaa: www.elakeuudistus.fi