Työn tekoon kannustaminen parantaa vanhuudenturvaa

13.06.2017

Ekonomistimme Mauri Kotamäki väitteli toukokuussa Turun yliopistossa. Väitöskirja, Essays on Social Insurance and Taxation - Why Incentives and Institutions Matter, tarkoituksena on osoittaa, että verotuksella on merkitystä ja että verojärjestelmän suunnitteluun tulisi suhtautua riittävällä vakavuudella. Väitöskirjassa käsitellään suomalaista verojärjestelmää, työeläkejärjestelmän rahastointia, työn tekemisen kannustimia ja työttömyysvakuutusjärjestelmää.

Kuva: Mauri Kotamäki
"Paras mahdollinen eläkejärjestelmä on todennäköisesti osittain rahastoiva", toteaa Mauri Kotamäki.

Miksi päädyit tutkimuksessasi siihen, että työeläkemaksujen rahastointi on kannattavaa Mauri Kotamäki?

- Puhdasta jakojärjestelmää mielekkäämpää on siirtää osa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista talteen, ja sijoittaa ne tulevaisuudessa maksettavia työeläkkeitä varten.

Tutkimustulosteni mukaan siirtymä nykyistä korkeampaan rahastointiin saattaisi lisätä yhteiskunnan hyvinvointia - kulutusmahdollisuudet, että mahdollisuus nauttia vapaa-ajasta kasvaisivat.

Paras mahdollinen eläkejärjestelmä on todennäköisesti osittain rahastoiva, sillä lopulta rahastoinnin aste riippuu eläkerahastojen tuotosta ja riskistä sekä siitä, minkälaista riskiä olemme yhteiskunnassa valmiit sietämään.

Tutkimuksesi mukaan työn tekemisen taloudelliset kannustimet ovat hieman heikentyneet kuluneella vuosikymmenellä. Mikä merkitys tällä on työeläkejärjestelmän näkökulmasta?

- Työnteon kannustimia mittaava työllistymisveroaste oli tutkimukseni mukaan noussut lähes kolmella prosenttiyksiköllä vuoteen 2016 mennessä. Tulos on huolestuttava työeläketurvan näkökulmasta, sillä työeläke kertyy nimenomaan työstä. Työntekoon kannustaminen parantaisi myös yksilöiden vanhuudenturvaa.

Toisaalta näitä laskelmia tehdessä helposti unohtuu, ettei työllisyysaste ole itse päämäärä. Olennaista on laajemmin ajateltuna ihmisten hyvinvointi. Suomalainen yhteiskuntajärjestelmä on kuitenkin sellainen, jossa korkea työllisyysaste on ennakkoehto hyvinvointivaltion rahoitukselle ja tulonsiirroille. Siksi työllisyysasteen korostaminen on ymmärrettävää.

Miksi arvonlisäverojen nostaminen ei automaattisesti toisi lisää verotuloja?

- Osoitan tutkimuksessani, että kulutusverotusta ei voi kiristää loputtomasti. Mutta vielä toistaiseksi en pelkää, että Suomessa olisimme verotuoton eli Laffer-käyrän väärällä puolella. Kyllä arvonlisävero on edelleenkin tehokas instrumentti verotulojen keräämiseen.

Onko suunnitelmissasi jatkaa tutkimusta?

-Työeläkejärjestelmän rahastointi kiinnostaa, joten seuraavana askeleena on tarkoitus tehdä jatkotutkimusta jako- ja rahastoivan eläkejärjestelmän näkökulmasta portfolioteorian avulla.

On nimittäin olemassa tiettyjä aikaisempia kansainvälisiä tutkimuksia eläkkeiden rahastoinnista. Niiden avulla pystyn pohtimaan myös Suomen eläkejärjestelmää ja sitä, kuinka suuri osa osittain rahastoivassa järjestelmässämme kannattaisi suunnata rahastointiin ja toisaalta kuinka suuri osa eläkemaksusta kannattaisi pitää jakojärjestelmän piirissä.