Unohdettu menestystarina: EU tuli, eläkkeet jäivät

26.04.2016

- Me saimme, mitä halusimme. Se oli menestystarina. Näillä sanoilla muistelee suurlähettiläs Antti Kuosmanen EU-jäsenyysneuvotteluita, joissa Suomen edustajat onnistuivat takaamaan maamme eläkejärjestelmälle poikkeusaseman unionissa.

Yli 20 vuotta on vierähtänyt, ja ulkoministeriössä yhä työskentelevä Kuosmanen on yksi harvoja uraansa jatkavia, joka pystyy enää tätä tarinaa kertomaan. Sen lopputulos vaikuttaa kuitenkin lähes jokaisen suomalaisen elämään.

Tänäkin vuonna noin kahden miljoonan suomalaisen työntekijän palkasta maksetaan eläkemaksuja yksityisille työeläkeyhtiöille, ja nämä työntekijät voivat odottaa aikanaan saavansa näistä yhtiöistä vakaata eläkettä samaan tapaan kuin 1,5 miljoonaa eläkeläistä tänään saa.

Nykyisin tämä voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta se ei ole sitä.

- Jos EU olisi vuonna 1993 saanut kantansa läpi, olisi koko Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä pitänyt panna uusiksi, Kuosmanen toteaa.

Työeläkevakuuttajat kantavat yhteisesti vastuuta eläkkeistä

Miksi EU olisi halunnut myllätä keskeisen osan suomalaista sosiaaliturvaa? Syy on yksinkertainen: koska se ei pitänyt ansioeläkettä sosiaaliturvana.

Suomen ainutlaatuisessa järjestelmässä lakisääteisen eläkkeen hoitamisesta vastaavat markkinoilla toisiaan vastaan kilpailevat yhtiöt. Siksi EU piti eläketurvaa vakuutuspalveluna, jota pitäisi vapailla sisämarkkinoilla voida kilpailuttaa yli maarajojen.

- Suomen kannalta olisi ollut ongelmallista, jos esimerkiksi milanolainen henkivakuutusyhtiö olisi voinut alkaa hoitaa lakisääteisiä eläkevakuutuksiamme, Antti Kuosmanen sanoo.

Keskinäisestä kilpailustaan huolimatta suomalaiset eläkelaitokset vastaavat nimittäin yhdessä siitä, että kaikki suomalaiset saavat eläkkeensä. Jos yksi eläkevakuuttaja kaatuu, muut kantavat sen vastuut.

Ulkomaisia vakuutusyhtiöitä ei kuitenkaan yhteisvastuuseen voi velvoittaa. Kilpailun vapauttaminen olisi vienyt pohjan koko järjestelmältä, ja Kuosmanen kertoo tämän tilanteen välttämisen olleen Suomen viiden tärkeimmän neuvottelutavoitteen joukossa.

Henkivakuutusdirektiivi ei koske suomalaisia työeläkeyhtiöitä

Suomi sai eläkejärjestelmälleen poikkeusaseman jo neuvotellessaan liittymisestä Euroopan talousalueeseen Etaan 90-luvun alussa. Antti Kuosmanen ja muut neuvottelijat kuitenkin tiedostivat, että varsinaisissa EU-jäsenneuvotteluissa poikkeuksia ei tuosta vain jaella.

Matti Hannikaisen ja Jussi Vauhkosen Ansioiden mukaan -kirjassa kuvataan, kuinka komission edustajat meinasivat poistua neuvottelutilasta turhauduttuaan suomalaisten jääräpäisyyteen eläkeasiassa.

Ratkaisu syntyi tästä huolimatta vain kolme kuukautta neuvotteluiden alkamisen jälkeen kesäkuussa 1993.

EU taipui siihen, että Suomi saisi pitää eläkejärjestelmänsä – tietyin ehdoin. Tärkein niistä oli se, että eläkevakuutuksia hoitavat yhtiöt eivät saisi harjoittaa enää mitään muuta liiketoimintaa.

Suomelle ei kirjattu vakuutusyhtiöitä sääntelevään henkivakuutusdirektiiviin varsinaista poikkeusta, vaan EU ja Suomi sopivat, että kyseinen direktiivi ei yksinkertaisesti koske suomalaisia työeläkeyhtiöitä.

- Saimme ison asian nopeasti pois alta. Se oli tärkeää, sillä neuvottelujen loppuun jäi muutenkin tarpeeksi vaikeita asioita, Antti Kuosmanen kertoo.

Eläkejärjestelmän poikkeusasema vakiintunut

Vuosien mittaan suomalaisen eläkejärjestelmän poikkeusasema on vakiintunut, ja yksityisen puolen lakisääteistä eläketurvaa hoitavat EU:n vaatimusten mukaisesti Varman, Ilmarisen ja Elon kaltaiset keskinäiset eläkevakuutusyhtiöt.

Eta-neuvotteluissa keskeisessä asemassa oli myös silloinen kauppa- ja teollisuusministeriön hallitusneuvos Matti Vuoria, joka johti 2000-luvulla Varmaa kymmenen vuoden ajan.

Vuoria huomauttaa, että suomalaisen eläkejärjestelmän tasapainoilu yksityisen ja julkisen välissä ei ole 20 vuodessa kadonnut mihinkään.

- Tätä niin sanottua ristiriitaa ei ole koskaan lopullisesti ratkaistu, koska poikkeusasemaa ei ole haastettu ulkoapäin.

EU pyrkii avaamaan vakuutuspalvelujen kilpailua entisestään ja kiristämään alan yhtiöiden sijoitustoimintaa koskevaa sääntelyä, joka ei toistaiseksi koske suomalaisia työeläkeyhtiöitä.

Niinpä Suomen poikkeusasema saattaa joutua uuteen tarkasteluun, jos esimerkiksi unionin perussopimuksia avataan.

Matti Vuoria kuitenkin uskoo, että eläkejärjestelmä voi jatkaa nykyisenlaisena niin kauan, kuin sitä hoitavat työmarkkinajärjestöt pitävät järjestelmää hyvänä ja pystyvät sopimaan asioista keskenään.

- Näkisin, että tämä on edelleen ennen kaikkea suomalainen päätös.

Teksti: Teemu Muhonen

Tämä on ensimmäinen kolmesta julkaistavasta EU-artikkelistamme. Seuraavat julkaistaan toukokuun ja kesäkuun uutiskirjeessämme.