Vakavaraisuusuudistuksella turvataan tulevaisuuden eläkkeitä

27.11.2014

Vakavaraisuutta koskeva lakiuudistus annettiin eduskunnalle tänään. Vakavaraisuuslainsäädännön uudistamisella tähdätään siihen, että työeläkevakuuttajien riskinkantokyky kestää mahdolliset kriisit tulevaisuudessa. Erityisesti pyritään takaamaan eläkkeensaajien taloudellinen turva jatkossakin. Lakiuudistus voisi tulla voimaan vuoden 2017 alusta.

Työeläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Tämä tarkoittaa, että sijoittamisen tuottohakuisuuden ja riskinkantokyvyn on oltava tasapainossa. Työeläkesijoituksille tavoitellaan mahdollisimman hyvää tuottoa sallitulla riskillä. Eläkevakuutustoiminnassa riskeihin varaudutaan vakavaraisuudella.

Vakavaraisuudesta on määräykset laissa. Sääntelyn tarkoitus on turvata eläkevarat ja viime kädessä eläke-etuudet. Se toimii mallina, jonka avulla työeläkejärjestelmässä puututaan tarvittaessa liialliseen riskinottoon.

Miksi uudistetaan?

Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan, koska halutaan taata suomalaisten eläketurva tulevaisuudessakin. Tavoitteena on, että työeläkevakuuttajien riskinkantokyky kestää myös tulevaisuuden mahdolliset kriisit ja eläkevarojen sijoitustoiminnassa pystytään entistä paremmin reagoimaan rahoitusmarkkinoiden ja maailmantalouden muutoksiin. Kuva: Minna Lehmuskero

- Jo tiedossa olevien riskien lisäksi pitää voida varautua myös tulevaisuuden riskeihin. Esimerkiksi viime vuosien taloudellisten kriisien laajuutta on ollut vaikea ennakoida. Uudessa mallissa huomioidaan entistä kattavammin työeläkevakuuttajien riskejä, matemaatikkomme Minna Lehmuskero toteaa.

Vakavaraisuutta koskevalla sääntelyllä määritellään sijoittamisessa sallittu riskitaso ja siten myös raamit mahdollisille tuotoille. Riskit voivat liittyä sekä sijoittamiseen että itse vakuutustoimintaan.
- On mahdotonta tietää ennalta tarkalleen mikä määrä ihmisiä jää tulevaisuudessa eläkkeelle, joten maksettavien eläke-etuuksien suuruutta ei tiedetä täsmälleen. Eläkkeisiin tarvittava vakuutusmaksu on sen sijaan päätettävä etukäteen. Maksun riittämättömyys menoon nähden on esimerkki vakuutusriskistä, Lehmuskero toteaa.

Työeläkesijoituksilla ja niiden tuotoilla on tärkeä rooli maksussa olevien eläkkeiden ohella myös tulevien eläkkeiden rahoituksessa.
- Riskipitoisilla sijoituksilla pyritään korkeampaan tuottoon ja siten vaikuttamaan alentavasti työeläkemaksujen korotuspaineisiin pitkällä aikavälillä, Minna Lehmuskero sanoo.

Uusi malli vakavaraisuuslaskennalle

Vakavaraisuusuudistus on edennyt kolmessa vaiheessa. Kahden ensimmäisen vaiheen muutokset tulivat voimaan vuonna 2011 ja 2013. Ensimmäisessä vaiheessa täsmennettiin sijoittamiseen liittyvien riskien arvioimisen tarkkuutta. Toisen vaiheen uudistus liittyi työeläkevakuuttajien riskinkantokyvyn vahvistamiseen.

Uudistuksen kolmannessa vaiheessa luotiin uusi malli vakavaraisuuslaskennalle. Aiempaan verrattuna muuttuu tapa, jolla vakavaraisuusraja jatkossa lasketaan. Tavoitteena on ottaa kaikki olennaiset riskit huomioon nykyistä tarkemmin ja kattavammin.

- Kyse on pitkälti teknisestä muutoksesta laskentaan, joka ei vaikuta esimerkiksi työeläkevakuuttajien riskinkantokykyyn tai Suomeen sijoittamiseen. Uusi malli mahdollistaa uusien riskien ja sijoitustuotteiden lisäämisen mukaan laskentaan, Minna Lehmuskero toteaa.

Uusi laki ei sisällä muutoksia työeläkevakuuttajien vastuuseen eläkkeistä tai työeläkevakuuttajien valvonnan tasoon ja tehoon yleisesti.

Tietopaketti vakavaraisuudesta

Vakavaraisuudesta on julkaistu kysymyksiä ja vastauksia – tietopaketti verkkosivuillamme, josta löytyy lisää tietoa vakavaraisuussääntelyn uudistuksesta. Lisäksi tarjolla on perustietoa mm. siitä mitä riskejä työeläkevakuuttamiseen sisältyy ja miten vakavaraisuutta säännellään ja mitataan.

Kysymyksiä ja vastauksia vakavaraisuudesta

Työeläkelaitosten vakavaraisuussäännöstön uudistaminen