Varhainen puuttuminen ongelmiin vähentää tehokkaasti työkyvyttömyyseläkkeitä

17.11.2015

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä koko maassa viime vuoden lopulla yhteensä noin 170 000 henkeä. Suurimpana syynä olivat mielenterveyshäiriöt. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.

Myös uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Koko Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna noin 18 600 henkeä. Kuva: Eero Lankia

- Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin on tehokas keino pidentää työuria. Työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävä lasku on suuri voitto sekä yhteiskunnan, työyhteisöjen että jokaisen työkykynsä säilyttäneen yksilön kannalta, sanoo johtajamme Eero Lankia.

Suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin on mielenterveyden häiriöt 41 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä olevista. Toiseksi suurin syy ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joita on koko maassa 28 prosenttia.

- Työelämän tiukkenevat vaatimukset ja koveneva työtahti vaikuttavat työkykyyn erityisesti nuoremmilla työntekijöillä. Vanhemmilla työntekijöillä fyysisten oireiden merkitys on suurempi. Henkistä hyvinvointia tukemalla voidaan merkittävästi vaikuttaa työkyvyn ylläpysymiseen, Lankia korostaa.

Työeläkekuntoutus on monimuotoista

Työkyvyttömyyseläkkeiden laskun taustalla arvioidaan olevan monia eri syitä: parantunut työterveyshuollon toiminta, nopeutunut ammatilliseen kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamisen yleistyminen työpaikoilla.

Työeläkevakuuttajien toteuttama ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua omassa tai muussa työpaikassa, työhön valmennusta tai koulutusta. Työeläkevakuuttajat tarjoavat asiakkailleen myös työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa.

- Työkyvyn säilymiseen kannattaa vaikuttaa jo ennen kuin ongelmia ilmaantuu. Näin vähennetään työntekijöiden työkyvyttömyysriskiä ja ennaltaehkäistään joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle. Työhyvinvointi parantaa tuottavuutta, vähentää sairauspoissaoloja ja lopulta pienentää työnantajien kuluja, Lankia korostaa.

Ennenaikainen työkyvyttömyys käy kalliiksi

Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien lukumäärän laskun kanssa on työeläkevakuuttajien tarjoama ammatillinen kuntoutus lisääntynyt voimakkaasti. Tänä vuonna myönteisen ammatillisen kuntoutuksen päätöksen saavien määrän voi ennustaa edelleen kasvavan, arvioi Eero Lankia.

- Vuodenvaihteesta voimaan tulleen lainmuutoksen seurauksena kuntoutuspäätös annetaan aina työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä, mikäli hakijalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, muistuttaa Lankia.

Tulevan eläkeuudistuksen yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeen tasot ovat hiukan parantumassa, kun vanhuuseläkeikä nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Tämä johtuu siitä, että työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttaa työuran ansioiden ohella työkyvyttömyyden alkamisen ja vanhuuseläkeiän välinen aika.

- Työkyvyttömyyseläke on kuitenkin aina yksilölle taloudellisesti huonompi vaihtoehto kuin kuntoutuminen ja töihin paluu. Ihmisten ennenaikainen työkyvyttömyys on koko työeläkejärjestelmän taloudellisella mittapuulla kallista. Ammatillinen kuntoutus maksaa itsensä takaisin, mikäli kuntoutettavan työura pitenee noin kahdella vuodella, Lankia sanoo.

Ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneistä keskimäärin noin 65 % palaa työelämään.

- On kaikkien työeläkemaksuja maksavien työntekijöiden ja työnantajien etu, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrät saadaan laskemaan ja kuntoutusmäärät nousemaan tulevaisuudessa edelleen, Lankia toteaa.

Työeläkevakuuttajat julkaisevat uuden strategisen tavoitteistonsa ”Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2020” vuoden loppuun mennessä.

Keskeiset luvut työkyvyttömyyseläkkeistä:

* Työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä 170 440 Suomessa asuvaa.

* Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin yhteensä 2,16 miljardia euroa. Niiden osuus on vajaat 10 % kaikista maksetuista työeläkkeistä.

* Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi koko maassa 18 607 henkilöä.

* Ammatillista kuntoutusta myönnettiin noin 8 045 henkilölle.

(Tiedot koskevat vuotta 2014, ei sisällä kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä.)