Viisi kysymystä työeläkejärjestelmästä

27.02.2015

Eläketori-tilaisuuksissamme keskustelimme kansanedustajaehdokkaiden kanssa työeläkejärjestelmän keskeisistä kysymyksistä. Parin viikon aikana tapasimme sata kansanedustajaehdokasta kahdeksalla paikkakunnalla. Eniten osallistujia mietitytti työeläkejärjestelmän kestävyys, eläkeuudistus, eläkekaton merkitys ja sijoitustoiminta.

Miksi kansanedustajaehdokkaiden tulee olla perillä työeläkejärjestelmästä, johtajamme Nikolas Elomaa?

- Kansanedustajat päättävät eläkkeisiin liittyvästä lainsäädännöstä. Eläkeuudistus on merkittävä lainsäädäntöhanke. Kansanedustajien on hyvä saada tietoa työeläkejärjestelmän ja uudistuksen taustoja, sillä uuden eduskunnan päätettäväksi tulevat eläkeuudistuksen lakiehdotukset.

Miksi Eläketoreilla keskusteltiin EU:n merkityksestä työeläkejärjestelmälle?

- Tulevaisuudessa yhä useamman suomalaisen toimeentulo tulee eläkkeistä. Suomessa on varauduttu todella hyvin väestön ikääntymiseen ja eläkkeiden rahoitukseen. Euroopan unioni tuo tähän oman ulottuvuutensa sääntelyn kautta. On tärkeää, että päätöksenteko eläkejärjestelmästä ja sen kehittämisestä säilyy kansallisella tasolla. Näin varmistamme, että tulevienkin sukupolvien eläkkeet pystytään rahoittamaan.

Eläketoreilla pureuduttiin työeläkejärjestelmän perusteisiin

Pyysimme kansanedustajaehdokkailta etukäteen heitä askarruttavia kysymyksiä työeläkejärjestelmästä. Nämä viisi kysymystä nousivat keskeisimpinä keskusteluun.

Onko työeläkejärjestelmä kestävällä pohjalla?

Jokainen sukupolvi on vuorollaan kasvattamassa ja purkamassa eläkevaroja. Työeläketurva rahoitetaan eläkevakuutusmaksuilla ja eläkerahastojen tuotoilla. Malli perustuu pääasiassa jakojärjestelmään: vuosittain kerätään vakuutusmaksuja, joilla katetaan maksussa olevia työeläkkeitä. Kaikkia palkoista kerättyjä työeläkemaksuja tai rahastojen tuottoja ei tällä hetkellä kuitenkaan käytetä eläkkeisiin. Osittaisella rahastoinnilla varaudutaan muun muassa väestön vanhenemiseen.

Jokaisella sukupolvella on osuutensa rahastoissa ja osuus riippuu sukupolven elinvaiheesta. Eläkerahastot eivät myöskään tyhjene. Aina on säästämisvaiheessa olevia. Eläkkeellä olevatkaan eivät ole käyttäneet kaikkia rahastoituja varoja.

Eläkeuudistus pidentää työuria ja turvaa siten eläkkeet myös tulevaisuudessa. Työeläkkeen taso ja työeläkemaksut saadaan uudistuksen avulla tasapainoon.

Lisätietoja: Työeläkkeet rahoitetaan työeläkemaksuilla ja sijoitustuotoilla

Mitä eläkekatto merkitsisi?

Työeläkejärjestelmän vahvuus on, että jokaisesta työsuhteessa ansaitusta eurosta karttuu eläkettä kaikille samoilla säännöillä. Koska palkoissa on suuria eroja, myös eläkkeissä on eroja. Suuria eläkkeitä leikkaamalla ei voitaisi korottaa pieniä.

Työeläkemaksu määräytyy tulojen mukaan. Mitä suurempi palkka on, sitä enemmän euroja siitä kertyy yhteiseen eläkepottiin. Eläkekaton säätäminen merkitsisi, että palkasta kertyisi eläkettä määriteltyyn euromäärään saakka, jolloin työeläkemaksua voitaisiin periä vain samaan rajaan saakka. Tämän tavoitteena olisi rajoittaa suurimpia eläkkeitä ja tasata tulonjakoa. Kuitenkin pieni- ja keskituloisten eläkemaksuja pitäisi korottaa nyt sovitusta, koska suurituloiset maksaisivat sen jälkeen palkoistaan nykyistä vähemmän eläkemaksuja.

Eläkekatto ei leikkaisi pienemmäksi jo eläkkeelle jääneiden työeläkkeitä, sillä niitä suojaa perustuslaillinen omaisuuden suoja.

Eläkekatto johtaisi eriarvoisuuden lisääntymiseen eikä oikeudenmukaisuuden lisääntymiseen yhteiskunnassa. Se ei poistaisi korkeita eläkkeitä. Henkilökohtaisista tai ammatillisista lisäeläkkeistä tulisi keino ylittää katto. Näin on käynyt maissa, joissa eläkekatto on voimassa.

Lisätietoja: Työeläke kertyy työstä

Mikä merkitys eläkeuudistuksella on?

Eläkeuudistuksen keskeisimmät tavoitteet olivat työurien pidentyminen ja eläkkeiden riittävyyden varmistaminen.

Työurien pidentymistä edistää eläkkeen karttuminen 17-vuotiaasta alkaen ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nouseminen. Tämä tuo palkansaajalle paremman eläketurvan, kun eläkkeiden kertymisajat pitenevät.

Eläke lasketaan jatkossa koko palkkasummasta, kun palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä ennen eläkkeen laskentaa.

Uudistuksessa sovittujen toimien myötä työeläkemaksuun ei ole tarvetta tehdä enää korotuksia vuoden 2019 jälkeen. Yksityisalojen palkansaajien työeläkemenot ja niiden rahoitus ovat likimain tasapainossa pitkälläkin aikavälillä. Työeläkemaksun korotuspaineet on saatu purettua.

Eläkeuudistuksessa sovitut asiat vaikuttavat eri tavalla eri sukupolviin. Vaikutukset ovat erilaisia eri sukupolville riippuen mistä näkökulmasta asioita tarkastelee.

Lisätietoja: Eläkeuudistus turvaa eläkkeet myös tulevaisuudessa

Miksi ja miten työeläkevaroja sijoitetaan?

Yksityisten ja julkisten alojen eläkejärjestelmissä rahastoidut varat sijoitetaan rahoitusmarkkinoille. Työeläkevakuuttajien on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti. Se edellyttää sijoitusten hajauttamista riskiltään erilaisiin luokkiin. Sen lisäksi sijoituksia on hajautettava myös alueellisesti. Kaikkia eläkevaroja ei siksi voi sijoittaa vain Suomeen.

Työeläkevarojen sijoitustuotoilla on jatkossa yhä tärkeämpi rooli suomalaisten eläkkeiden rahoituksessa. Viime vuodesta alkaen yksityisellä puolella varoja on otettu eläkkeiden rahoitukseen enemmän kuin on säästetty työssä olevien eläkkeitä varten. Julkisten alojen eläkkeissä sama tilanne on edessä parin vuoden päästä. Eläkemenojen ja -tulojen erotus rahoitetaan sijoituksilla.

Lisätietoa: Työeläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti

Onko työeläkevarojen sijoitustoiminnalla eettistä sääntelyä?

Finsif on aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää vastuullista sijoittamista Suomessa. Työeläkevakuuttajia on Finsifin jäseninä. Finsif toimii yhteystahona kansainväliseen vastuullisen sijoittamisen PRI-yhdistykseen, joka hallinnoi YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Nämä periaatteet toimivat hyvänä pohjana sijoittajalle oman sijoitusstrategiansa laatimisessa. Moni työeläkevakuuttaja on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet.

Tela on laatinut vastuullisen sijoittamisen periaatteet, joiden tarkoituksena on edesauttaa työeläkealan vastuullisen sijoittamisen menetelmien ja toimintatapojen kehittymistä.

Lisätietoa: Työeläkevakuuttajat sijoittajina

Lisää vastauksia työeläkejärjestelmästä