YEL vaatii uudistamista - helppoa se ei ole

14.12.2017

Yrittäjien eläkelaki YEL tuli voimaan 1970. Sen jälkeen sitä ei ole muutettu perusteellisesti. Lain maailma ja todellinen maailma elävät erilaisessa ajassa, joten uudistamista tarvitaan. Edunvalvontajohtajamme Nikolas Elomaan mielestä tähtäimessä pitää olla, että myös yrittäjillä on eläketurva.

kuvituskuva

Yrittäjien eläkelain näkökulmasta yrittäminen on pitkäaikaista ja yrittäjän tulotaso melko vakaa. Suurella osalla nykypäivän yrittäjistä todellisuus on toisenlainen. Tulot vaihtelevat rajusti. Varsinkin monet yksinyrittäjät voivat työskennellä ajoittain työsuhteessa, ajoittain yrittäjänä. Ei olla joko-tai vaan sekä-että.

Marraskuun 2017 alussa työnsä aloitti epävirallinen työryhmä, joka tarkastelee YELin ongelmia, kehittämistarpeita ja pohtii ratkaisuvaihtoehtoja. Valmista on määrä olla vuoden 2018 lopussa. Ryhmän on tarkoitus saada aikaan taustamateriaalia, jonka avulla päättäjät voivat miettiä mahdollisia lainsäädännön muutoksia.

Yrittäjät ja tarpeet ovat erilaisia

Eri tahot ovat esittäneet julkisuudessa suuntaviivoja lain uudistamiseksi. Esillä ovat olleet esimerkiksi

  • lisää vapaaehtoisuutta ja pakollisen eläkevakuuttamisen alarajan nosto,
  • vähemmän vapaaehtoisuutta eli pakollisen eläkevakuuttamisen alarajan laskeminen,
  • eläkevakuuttamisen ja yrittäjän muun sosiaaliturvan erottaminen toisistaan,
  • eläkemaksun määräytyminen todellisen ansiotulon mukaan.

– Vaikeaa tulee olemaan, kun pitäisi löytää toimiva kompromissi, joka kelpaa kaikille, Nikolas Elomaa huokaa.

– Kokonaisuuden hallinnan lisäksi hankaluutena on, että yrittäjäkunta on niin erilaista. Osa yrittäjistä elää täysin ansiotuloilla. Osa pystyy nostamaan osinkoa, pelaa pääomatulon ja ansiotulon rajamaastossa.

– Jos verrataan monesta lähteestä tulonsa keräävää freelancer-yrittäjää vaikka vakaata tuloa saavaan apteekkariin, eläkevakuuttamisen ongelmat ovat täysin erilaisia. Yksi malli ei välttämättä ole hyvä kaikille, Elomaa huomauttaa.

– YELlille on kuitenkin pakko yrittää tehdä jotain. Kysymys pitäisi minusta asettaa näin päin: mitä halutaan? Halutaanko säilyttää yrittäjille tietty eläketaso? Jos halutaan, mikä se olisi? Kuka sen rahoittaa?

Työtulon käsite on pulmallinen

Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemässä kyselyssä varsinkin nuorten yrittäjien luottamus yrittäjien eläkejärjestelmään on alamaissa. Yrittäjät kritisoivat järjestelmää joustamattomaksi.

– Joustamattomuuden ajatus tulee osin työtulon käsitteestä. On todella vaikea arvioida etukäteen tarkasti vuoden työtuloaan. Sitä ei edes voi korjata takautuvasti, joten ei se nykymaailmassa kovin hyvin toimi. Siinä kohti olen samaa mieltä joustamattomuudesta, Elomaa toteaa.

Hän ei kuitenkaan täysin niele kritiikkiä järjestelmän jäykkyydestä.

– Tulotasoaan voi kuitenkin muuttaa ilmoituksella. Jos vertailukohtana on palkansaaja, ymmärrän kritiikin. Palkansaajalla työeläkemaksu seuraa automaattisesti ansiota. Yksi vaihtoehto on, että se seuraisi samalla tavalla ansiota myös yrittäjillä.

Nyt YEL-taso ja eläkemaksu määräytyvät yrittäjän itsensä ilmoittaman työtulon perusteella. Vuonna 2017 se voi olla mitä tahansa välillä 7 645,25-173 625 €.

Suomeen on rakenteilla tulorekisteri, johon kaikki palkkatulot ilmoitetaan 2019 lähtien. Verottaja saa silloin jatkuvasti tiedot kaikista maksetuista palkoista.

– Ennakkoperinnässä olevat yrittäjät eivät tulorekisterissä näy. Meillä on kuitenkin paljon yrittäjiä, jotka ottavat yrityksestään pelkästään palkkatuloa. Voisiko tulorekisteriä hyödyntää jollakin tavalla? Tämä on yksi tuleva keskustelun aihe.

Vapaaehtoisuus toimii, jos on varaa

Elomaa puhuu yrittäjien eläkeläisköyhyydestä. Se uhkaa yrittäjää, joka arvioi vuodesta toiseen työtulonsa alhaiseksi joko pakon sanelemana tai muusta syystä.

– Minusta tähtäimessä pitää koko ajan olla, että myös yrittäjällä on eläketurva.

Elomaa ei lähtökohtaisesti innostu ajatuksesta lisätä YEL-vakuuttamisen vapaaehtoisuutta nykyisestä.

– Niin kauan kuin yrittäjällä on varaa ja vaihtoehtoja, vapaaehtoisuus saattaa toimia. Mutta jos ei ole varaa, siirtäisitkö tonnin keikasta heti syrjään 250 € eläkettä varten? Osa tekisi niin vapaaehtoisesti ja kerryttäisi eläkettään. Osa ei, ja millä he eläisivät eläkkeellä? Takuueläkkeellä?

Elomaa ottaa esimerkin Hollannista. Maassa on erittäin hyvä eläkevakuutusturva palkansaajille, mutta yrittäjille ei mitään.

– Miljoonaa ihmistä hankkii siellä nykyään toimeentulonsa toimeksiantosopimuksilla. Se voi tarkoittaa miljoonaa tulevaa eläkeläisköyhää.

YEL-ryhmän pöydällä paljon asioita

YEL:n uudistamista valmisteleva taustatyöryhmä istuu 1.11.2017-31.12.2018. Ryhmään kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön, Telan, Eläketurvakeskuksen, Suomen Yrittäjien sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat.

Ryhmä käsittelee vain yrittäjien eläketurvaa ja sairausvakuutusta siltä osin, kun ne ovat kytköksissä toisiinsa.

Valtio maksaa osan yrittäjien eläkkeistä

Valtio rahoittaa kolmen eläkemuodon eläkkeitä: merimiesten, maatalousyrittäjien ja yrittäjien. Vuonna 2017 yrittäjien eläkkeitä maksetaan verovaroista noin 140-150 miljoonaa euroa. Jos Eläketurvakeskuksen tekemät arviot pitävät paikkansa, muutamien vuosien kuluttua valtion budjetista tarvitaan yrittäjien eläkkeiden maksuun noin 500 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että yrittäjien eläkemaksuja ei ole koskaan rahastoitu. Valtio maksaa sen osan maksussa olevista yrittäjäeläkkeistä, jota kunkin vuoden YEL-maksut eivät kata.

ETK:n tilastojen mukaan eläkkeellä olevien yrittäjien eläke vuonna 2016 oli keskimäärin noin 1500 €. Samana vuonna yrittäjien ilmoittama työtulo, jonka perusteella eläkettä kertyy, oli keskimäärin noin 23 000 €.

YEL-maksuja maksoi runsaat 200 000 yrittäjää. Heistä noin 60 000 oli ilmoittanut työtulokseen korkeintaan 11 499 €.

Lähde: ETK

Teksti: Riitta Gullman