Yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen taustalla mielenterveyssyyt

24.04.2019

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi selvästi vuonna 2018. Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7 prosenttia eli 1 300 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä kasvoi eniten 25-44-vuotiaissa ja 60 vuotta täyttäneissä.

Etenkin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrät olivat vähentyneet noin kymmenen vuoden ajan ja nyt niissä tapahtui käänne.

- Työkyvyttömyyseläke on aina tragedia yksilön kannalta: työkyvyn menetyksen ohella hän menettää palkkatulot ja tulevan työeläkkeensä. Työkyvyttömyyden kasvuun ei ole yhtä syytä, vaan useampia. Niitä pitää tutkia tarkemmin, sanoo Varman ylilääkäri Jan Schugk.

Työkyvyttömyyseläkkeet ovat suurin yksittäinen tekijä, johon vaikuttamalla olisi mahdollista pidentää työuria ja nostaa suomalaisen keskimääräistä eläkeikää. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on vain 52 vuotta, mikä pudottaa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-iän 60,5 vuoteen.

Työkyvyttömyyden hintalappu lähes 2,5 miljardia

Jan Schugk korostaa, että työkyvyttömyyseläkkeillä on iso merkitys sekä yhteiskunnallisesti että työeläkejärjestelmän kannalta. Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset olivat työeläkejärjestelmän osalta kaiken kaikkiaan noin 1,8 miljardia euroa vuonna 2018. Kun tähän lisätään Kelan maksamat työkyvyttömyyseläkkeet, summa nousee yhteensä lähes 2,5 miljardiin euroon.

Kaiken kaikkiaan työeläkejärjestelmästä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 19 900 henkilöä vuonna 2018. Heistä osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi vähän alle kolmannes (5 600).

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi, kun taas osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä pysyi lähes samana vuoteen 2017 verrattuna.

Eläkkeistä yli puolet (55 %) myönnettiin kuntoutustukina. Vuodesta 2012 lähtien kuntoutustukien osuus on ollut yli puolet kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä. Kuntoutustuki voidaan myöntää tilapäisen työkyvyttömyyden ajalle. Tuki edellyttää hoitavan lääkärin tekemää hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.

Mielenterveysongelmat lisääntyneet naisilla

Yleisimmät syyt siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (33 %) sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (31 %). Pelkästään mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi viime vuonna 700:lla edelliseen vuoteen verrattuna.

Suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on masennus. Viime vuonna masennuksen perusteella jäi 3 500 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Näistä 3 500 henkilöstä peräti kaksi kolmasosaa oli naisia ja heistä kolme viidestä yli 45-vuotiaita. Yli viidesosalla kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä naisista oli työkyvyttömyyden syynä masennus.

Vasta osa häiriöiden aiheuttajista tunnistetaan

Jan Schugkin mukaan mielenterveyden häiriöiden lisääntyminen työkyvyttömyyden syynä selittyy monilla tekijöillä, joista kaikkia emme todennäköisesti edes ole vielä tunnistaneet.

- Työelämän muutokset ovat yksi tekijä, mutta mielenterveyden häiriöistä myös puhutaan enemmän. Alidiagnostiikasta on siirrytty ylidiagnostiikkaan. Suorituspaineet ja työelämään sekä elämään ylipäätään liittyvät suuret odotukset vaikuttavat, samoin sosiaalisen median mukanaan tuoma jatkuva vertailu.

Alidiagnosoinnissa oireet jäävät ilman huomiota ja ylidiagnosoinnissa ne ylikorostuvat. Kumpikaan ei ole hyvä potilaan kannalta.

- Tekijöiden tunnistamiseen ja niiden merkityksen arviointiin tarvitaan laajempi selvitys, joka pureutuu aiheeseen. Tämän jälkeen voimme miettiä ratkaisuvaihtoehtoja aidosti tiedon pohjalta, sanoo Jan Schugk.

Työkyvyttömyyseläkeläisten kokonaismäärä laski

ETK:n tilastojen mukaan Suomessa oli työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden 2018 lopussa 139 000 henkilöä, mikä oli 6 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkeläisten kokonaismäärä siis laski, vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi vuonna 2018. Päättyneitä työkyvyttömyyseläkkeitä oli enemmän kuin uusia alkavia.

Kaksi viidestä työkyvyttömyyseläkeläisestä on eläkkeellä mielenterveyssyistä ja neljännes tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokonaismäärä on suuri kahdesta syystä: niiden takia jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja paluu työelämään on harvinaisempaa verrattuna muihin sairausryhmiin.

Varman ylilääkäri Jan Schugk.
Varman ylilääkäri Jan Schugk. (Kuva: Marjaana Malkamäki)

Kuka?

  • Jan Schugk, 52-vuotias lääketieteen lisensiaatti
  • työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri 1.4. alkaen
  • Schugk johtaa Varman lääkäritoimintoa ja vastaa myös työkykyjohtamisen ja työkykyriskien hallintaan keskittyvästä tutkimustoiminnasta
  • työskenteli aiemmin asiantuntijalääkärinä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa
  • harrastaa liikuntaa, luontoa ja moottoripyöräilyä
  • perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi tytärtä

Lisätietoja:

Tietopakettimme työkyvyttömyyseläkkeistä
Kysymyksiä ja vastauksia työkyvyttömyyseläkkeestä ja vakuutuslääkäreistä