Yllättävätkö väestöpolitiikan suuret kysymykset? Asiantuntijat antavat maistiaisia julkaisutilaisuudesta

28.08.2020

Suomi on monien suurten väestöpoliittisten kysymysten edessä. Kun syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy, miten ylläpidämme hyvinvointivaltion rakenteita? Millä keinoilla huolehdimme esimerkiksi siitä, että eläkkeitä riittää tuleville sukupolville? Mitä seuraa siitä, että väestö virtaa suuriin kaupunkikeskittymiin? Väestöliitto julkaisee väestöpoliittisen raportin verkkotilaisuudessa 8. syyskuuta. Tela on ollut mukana raportin valmistelussa. Kysyimme puhujilta, mistä väestöpolitiikassa pitäisi juuri nyt keskustella. Mikä kehityskulku saattaa yllättää meidät?

Väestöpoliittinen asiantuntijaraportti julkaistaan keskustelutilaisuudessa, joka lähetetään kaikille avoimena verkkostriiminä 8.9. klo 11:00–12:30. Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportti sisältää asiantuntija-analyyseja tämän hetken tärkeimmistä väestökysymyksistä: syntyvyydestä ja väestön ikääntymisestä, kansainvälisestä ja Suomen sisällä tapahtuvasta muuttoliikkeestä, terveyden eriarvoisuudesta ja ekologisesti kestävän väestönkehityksen haasteista.

Kestävän väestönkehityksen Suomi -julkaisutilaisuuden mainos
Julkaisutilaisuuden puhujina on raportin kirjoittajia. Kommenttipuheenvuorot kuullaan valtiovarainministeri Vanhaselta ja Telan Siimekseltä. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien päätoimittaja Anu Ubaud.

Asiantuntija-analyysien lisäksi raportti sisältää Väestöliiton kymmenen suositusta siitä, millaista väestöpolitiikkaa Suomessa pitäisi juuri nyt harjoittaa. Raportin väestötavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta Väestöliiton mukaan ne eivät ole mahdottomia. Lisäksi ne ovat erittäin tarpeelliset, sillä Suomella ei tällä hetkellä ole ääneen lausuttuja väestöpoliittisia tavoitteita, sanovat kirjoittajat. Julkaisutilaisuudella Väestöliitto kutsuu eri toimijat päättäjistä järjestöihin ja tavallisiin kansalaisiin keskustelemaan väestöpolitiikan suunnasta.

Missä sinä olet 30 vuoden päästä?

Mitkä ovat Suomen väestöpolitiikan kovimmat haasteet? Julkaisutilaisuuden puhujien katseet tähyävät 2040- ja 50-luvuille, jolloin Suomen väestökehitys saavuttaa näillä näkymin erään kriittisen pisteen. Silloin ikärakenteen muutos ja sitä entisestään kärjistävä koko viime vuosikymmenen jatkunut syntyvyyden lasku näkyvät toden teolla katukuvassa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa, myös työeläkkeissä.

Asiantuntijoidemme kiikari kuitenkin kohdistuu kysymyksiin, jotka ovat lähellä meistä jokaista.

– Ketkä pitävät meistä huolta, kun olemme vanhoja? summaa Eläketurvakeskuksen ennustelaskemista vastaavan yksikön päällikkö Heikki Tikanmäki.

Tämän päivän 30–40-vuotiaat ovat 2040-luvulla ikääntyviä työntekijöitä ja yrittäjiä. Vuonna 2040 jokaista eläkeläistä kohden on enää vain kaksi työikäistä. Vielä hetki sitten heitä oli kolme eli yksi enemmän, taustoittaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.




– Vanhempana sitä ei voi välttyä pohtimasta, että millä tavalla väestörakenteen muutos tulee vaikuttamaan nyt pienten lasten elämiin, pohtii Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchia kiinnostaa perhetutkijana se, miten väestörakenne näkyy arjessa ja tunteissa.

– Miltä tuntuu kasvaa lapsena, jolla on yhä enemmän elossa olevia isovanhempia ja isoisovanhempia, mutta vähemmän sisaruksia ja serkkuja? kysyy Rotkirch.

Vuonna 2040 viimeisen kymmenen vuoden aikana kovin pieniksi jääneiden vauvaikäluokkien edustajat ovat nuoria aikuisia. Tämänhetkisten väestöennusteiden mukaan vuonna 2070 eläkeikäisten ja työikäisten suhdeluku painuu 1,5:een.

Liikaan synkistelyyn ei keskustelijoidemme mukaan ole aihetta.

– Maailma tulee muuttumaan 50 vuodessa niin paljon niin monien asioiden suhteen, että tarpeetonta stressiä ei pidä ottaa, pohtii Kotamäki.

– Syntyvyyden pitkä ja raju lasku tuli kaikille yllätyksenä, ehkä syntyvyys voisi yllättää myös myönteisesti, aprikoi Rotkirch.

– Koronakriisi on voinut olla monelle pohdinnan paikka työn ja perheen merkityksen suhteen. Lopputulema voi yllättää meidät, joskin viiveellä, sanoo Suomen Ympäristökeskus SYKEn johtaja ja Kansallisen kaupunkistrategian valmistelusta valtiovarainministeriössä vastaava Emma Terämä.

Terämä pohtii myös koulutustason mahdollisen laskun vaikutuksia syntyvyyteen ja perhearvojen kehitykseen. Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta näkee keskeisenä haasteena sen, että sosiaalinen asema näyttää yhä enemmän vaikuttavan mahdollisuuksiin perustaa perhe.

– Haluaisin löytää keinot nuorten ja lapsiperheiden köyhyyden poistamiseksi, jotta vähävaraisuus ei olisi perheen perustamisen ja lapsitoiveiden täyttämisen esteenä, sanoo Koivuranta.

Ratkaisuja maahanmuutosta

Tikanmäki ja Kotamäki debatoivat julkaisutilaisuudessa julkistalouden ja työeläkkeiden rahoitukseen liittyvistä paineista. Työeläkemaksuun kohdistuu ennustelaskelmien mukaan 2050-luvulla nousupaine, joka on suurempi kuin mitä aiemmin arvioitiin.

Kotamäki nostaa esille maahanmuuton vähäisyyden ja analysoi raportissa keinoja etenkin työperäisen maahanmuuton kasvattamiseksi. Maahanmuuttomme on viimeisen 15 vuoden aikana kolminkertaistunut, mutta esimerkiksi työeläkkeiden rahoituksen näkökulmasta jo tapahtuneen syntyvyyden laskun vaikutusten neutralointi vaatisi yli kaksinkertaista nettomaahanmuuttoa. Tämä tarkoittaisi joko reilusti lisääntyvää maahanmuuttoa tai maastamuuton loppumista kokonaan.

Vähemmälle huomiolle jäänyt ilmiö onkin kasvanut maastamuutto.

– Koulutetut suomalaiset nuoret voivat tulla systemaattisesti houkutelluiksi muihin maihin, kun kilpailu työikäisestä väestöstä kiristyy, pohtii Väestöliiton Koivuranta.

Suomen kohtalonkysymyksiin lukeutuu se, kuinka onnistumme houkuttelemaan osaajia ja saamme heidät jäämään.

Kestävyys läpileikkaavana teemana

Väestöpolitiikka on paljon muutakin kuin syntyvyyskeskustelua, muistuttaa SYKEn Terämä.

– Väestöpolitiikka on olennainen osa yhteiskunnan kestävän kehityksen rakentamista. Sosiaalisen kestävyyden tavoitteet ja keinot edellyttävät aktiivista väestöpolitiikkaa, sanoo Terämä.

Terämä ja Rotkirch debatoivat tilaisuudessa perheiden tulevaisuudennäkymistä edelleen kaupungistuvassa Suomessa.

Raportissa ja suosituksissa tavoitellaan kestävää väestöpolitiikkaa, jossa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden osa-alueet ovat tasapainossa. Kysymys on väestökehityksen rajoista ja reunaehdoista, mutta myös siitä, että niistä voi tehdä jopa vastakkaisia johtopäätöksiä. Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa avaa:

– Mitään kestävyyttä ei voi olla ilman, että ympäristö säilytetään ihmiselle elinkelpoisena. Siksi ekologinen kestävyys sanelee inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden reunaehdot. Koska väestön koko ja elintaso ovat keskeisimmät luontoa kuormittavat tekijät, jotkut ovat jopa ehdottaneet, että Suomessakin kaikki syntyvyyden lasku olisi vain hyvä. Tällöin kuitenkin unohdetaan, miksi ekologista kestävyyttä alun perin lähdettiin tavoittelemaan: tulevaisuuden sukupolvien hyvän elämän turvaamiseksi.

– Meidän olisi hyvä keskustella tulevaisuuden rakentamisesta ja toivosta; miten saavutamme kestävän tulevaisuuden, jossa on tilaa niin työlle ja opiskelulle, kuin myös perhe-elämälle ja muille läheissuhteille ja jossa elämme sopusoinnussa luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden kanssa, summaa Koivuranta.

Tervetuloa keskustelemaan – ilmoittautuminen käynnissä

Ilmoittautuminen kaikille avoimeen julkistustilaisuuteen on auki tapahtumapäivään 8. syyskuuta asti: Tervetuloa Väestöliiton Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportin julkaisutilaisuuteen verkossa. Twitterissä voit jo osallistua keskusteluun hashtagilla #Suomenidea. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lue lisää:

Väestöpoliittisen ohjelman valmistelu: Väestöpolitiikka Nyt - Suomen idea

Aiemmin uutiskirjeessämme: Suomi tarvitsee modernia väestöpolitiikkaa