1. Miksi Viabek asetettiin vakuutuskassalain mukaiseen selvitystilaan?
  2. Mitä selvitystilaan asettamisesta seurasi?
  3. Miksi eläkevastuiden siirrosta valmisteltiin sopimusta?
  4. Mitä vaikutuksia sopimuksella olisi ollut esimerkiksi vakuutetuille tai työeläkemaksulle?
  5. Miten asia eteni sopimuksen valmistumisen jälkeen?
  6. Miksi Viabek asetettiin konkurssiin?
  7. Mitä vaikutusta konkurssilla on työeläkkeensaajille, vakuutetuille tai vakuutuksen ottaneille työnantajille?
  8. Mitä vaikutusta konkurssilla on työeläkemaksuun?
  9. Miksi Viabekin konkurssille haettiin julkisselvitykseen siirtymistä?
  10. Mitä julkisselvitys tarkoittaa ja mitä vaikutusta sillä on?
  11. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

1.Miksi Viabek asetettiin vakuutuskassalain mukaiseen selvitystilaan?

Liikennepalvelualojen eläkekassa Viabek oli vakuutuskassalain mukaisessa selvitystilassa joulukuusta 2011 lähtien. Kyseessä oli niin sanottu pakkoselvitystila, josta Viabekin kassankokous päätti Finanssivalvonnan määräyksestä. Määräyksen taustalla oli Viabekin sijoitusten arvostuksessa tapahtunut muutos, jonka myötä Viabekin vakavaraisuuspääomavaatimus ei enää täyttynyt.

Eläkevastuita ja niitä määrittävää vastuuvelkaa kertyy vakuutettujen työntekijöiden ansioiden perusteella pitkälle tulevaisuuteen. Työeläkevakuuttajalla tulee lain mukaan olla maksussa olevia ja tulevia eläkkeitä varten riittävästi rahastoituja varoja ja vakavaraisuuspääomaa, jotta työeläkevakuuttajan vastuulla olevat eläkkeet voidaan katsoa tulevan turvatuksi.

Viabekin ylimääräinen kassankokous päätti Viabekin selvitystilaan asettamisesta 15.12.2011. Viabekin asioita hoitamaan nimettiin selvitysmies.

2. Mitä selvitystilaan asettamisesta seurasi?

Viabekissa joulukuuhun 2011 saakka voimassa olleet TyEL- ja YEL-vakuutukset päättyivät selvitystilahetkeen. Työnantajien ja yrittäjien täytyi siirtää vakuutuksensa toisille yksityisalojen työeläkevakuuttajille. Viabek ei ole voinut enää selvitystilaan asettamisen jälkeen myöntää uusia eläkevakuutuksia.

Sen sijaan ne jo myönnetyt työeläkkeet, jotka ovat olleet maksussa selvitystilan asettamisen hetkellä, on maksettu normaalisti selvitystilasta huolimatta. Viabekin hoitamat työeläkkeet ovat lakisääteisiä, joten selvitystilalla ei ole ollut vaikutusta niiden maksamiseen. Selvitystilaan asettaminen ei ole edellyttänyt eläkkeensaajilta tai TyEL-vakuutetuilta mitään toimenpiteitä.

Selvitystilaan asettamisen jälkeen selvitysmies kävi neuvotteluja Viabekin vakuutuskannan osalta vastuun siirtämisestä jollekin toiselle yksityisalojen työeläkevakuuttajalle, mutta ei neuvotteluista huolimatta onnistunut sopimaan vastuunsiirrosta. Siirron esteiksi muodostui muun muassa vakavaraisuuden liian alhainen määrä sekä Viabekin oikeusasteissa avoinna olevat riitaisuudet, jotka ovat syntyneet selvitystilaan asettamisen jälkeen. Riitaisuudet ovat liittyneet Viabekin ja kassan osakkaiden eriäviin näkemyksiin kassan rahoitusongelmien ratkaisemisesta. Selvitystilan pitkittymisen johdosta Viabekin vakavaraisuuspääoma on hävinnyt ajan kuluessa kokonaan muun muassa lain vaatiman tuottovaatimuksen täyttämiseen eikä Viabek pystynyt enää kattamaan edes varsinaista vastuuvelkaansa.

Kun vastuunsiirrosta sopiminen ei onnistunut, Viabekin selvitysmies kävi keskusteluja kassan tilanteesta sosiaali- ja terveysministeriön, Finanssivalvonnan sekä Eläketurvakeskuksen kanssa päätyen siihen, että Viabek tulisi hakea konkurssiin, koska sen varat eivät riitä kattamaan vastuuvelkaa.

Sittemmin työeläkealalla päädyttiin kuitenkin vielä selvittämään järjestelyä, jossa Viabekin vastuunsiirron toteuttamiseksi tarvittavat puuttuvat varat kustannettaisiin yhteisesti mutta niin, että Viabekin riidanalaiset vakuutusmaksusaatavat ja niiden hoitamiseen varattavat varat eivät siirtyisi vakuutuskannan vastaanottavalle työeläkevakuuttajalle.

Yksityisalojen työeläkevakuuttajat tekivät sopimuksen Viabekin eläkevastuiden siirron edellytyksistä kesällä 2017. Syksyn 2017 aikana käydyssä viranomaiskäsittelyssä kävi ilmi, ettei kannansiirto suunnitellulla tavalla ollut Finanssivalvonnan antaman päätöksen mukaan mahdollista.

3. Miksi eläkevastuiden siirrosta valmisteltiin sopimusta?

Sopimusratkaisun etsimisessä oli kyse siitä, että työeläkealalla haluttiin hakea vaihtoehtoa konkurssille. Sopijapuolet katsoivat, että Viabekin nykyisessä selvitystilassa tai mahdollisessa konkurssissa sen varat eivät todennäköisesti konkurssimenettelyn kestäessäkään tuottaisi vastuuvelalle laissa edellytettyä tuottovaatimusta.

Viabekin mahdollisuudet tuottovaatimuksen saavuttamiseen olivat heikot, koska selvitystilaa koskevat säännökset ovat edellyttäneet muutoksia sen sijoitusten jakaumaan. Lisäksi selvitystilassa olevan työelä-kevakuuttajan on pyrittävä muuttamaan omaisuuttaan rahaksi, jolloin riskillisimpiä sijoituksia voi joutua realisoimaan. Näin ollen mahdollisuudet tavoitella hyviä sijoitustuottoja heikkenivät.

Konkurssivaihtoehdossa lopullinen vastuu Viabekin vastuulla olevista eläkkeistä ja muista etuuksista tulisi joka tapauksessa muiden yksityisalojen työeläkevakuuttajien kannettavaksi. Konkurssi olisi pitkittänyt prosessia entisestään, ja tällöin järjestelmän tuottovaatimuksesta johtuen myös vajaus Viabekin vastuissa olisi kasvanut entisestään.

Työntekijän eläkelain (TyEL 181 §) mukaisesti yksityisten alojen työeläkevakuuttajilla on konkurssiyhteisvastuu. Konkurssiyhteisvastuu toteutettaisiin muiden työeläkevakuuttajien vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa.

Sopimuksen tekeminen katsottiin siksi koko työeläkejärjestelmän yleisen edun mukaiseksi tässä tapauksessa, huomioiden Viabekin vastuiden vähäisen määrän suhteutettuna koko järjestelmään ja merkityksen järjestelmässä kokonaisuutena. Sopimus myös arvioitiin kokonaisuutena tarkoituksenmukaisemmaksi vaihtoehdoksi konkurssiin verrattuna.

Viabekin vastuunsiirto ei olisi ollut mahdollista normaalilla vapaaehtoisella kannansiirrolla, koska Viabekilta puuttui siihen tarvittava vakavaraisuus. Viabekilla olisi tullut olla vakavaraisuuspääomaa vakuutus-kassalaissa (VKL 132 §) mainittu määrä, jotta normaali vastuunsiirto olisi lain mukaan ollut mahdollinen. Käytännössä vakavaraisuuspääoman määrä määritellään prosenttiosuutena vastuuvelasta.

Koska viranomaisilla ei ole lakiin perustuvaa mahdollisuutta pakottaa yksityistä toimijaa vastaanottamaan selvitystilassa olevan työeläkevakuuttajan vastuita, ainoiksi toimintavaihtoehdoiksi jäivät joko Viabekin hakeminen konkurssiin tai sopimus, jolla yksityisalojen työeläkevakuuttajat sopisivat vastuunsiirtoon tarvittavien varojen kattamisesta viranomaisten hyväksymällä tavalla.

4. Mitä vaikutuksia sopimuksella olisi ollut esimerkiksi vakuutetuille tai työeläkemaksulle?

Jo maksussa olevat eläkkeet ja työntekijöiden ansaitsemat eläke-etuudet olisivat siirtyneet vastaanottavan työeläkevakuuttajan eli Verson huolehdittavaksi.

Sopimus ei olisi vaikuttanut maksussa olevien eläkkeiden tasoon. Eläkkeet olisi maksettu Viabekin toimesta vastuunsiirtoon asti normaalisti, ja kaikki eläke-etuudet on turvattu. Vaikka Viabek haettaisiin konkurssiin, eläkkeet olisivat siinäkin tapauksessa turvassa työeläkevakuuttajien konkurssiyhteisvastuun perusteella.
Sopimus ei myöskään olisi vaikuttanut mitenkään työsuhteesta ansaitun tai ansaittavan työeläkkeen euromäärään, karttumaan, eläkeikään tai eläkeoikeuteen.

Selvitystilaan asettamisen jälkeen Viabekissa vakuuttaneet työnantajat ja yrittäjät ovat huolehtineet eläketurvan jatkumisesta ottamalla työeläkevakuutuksen joltain toiselta työeläkevakuuttajalta, joka on hoitanut vakuutettujen työntekijöiden eläkkeitä siitä eteenpäin. Sopimuksessa suunnitellun ja työeläkevakuuttajien yhdessä kustantaman, Viabekilta puuttuvien varojen määrä ei olisi ollut merkittävä suhteutettuna työeläkejärjestelmän kokonaisuuteen. Tämän vuoksi sopimuksella ei olisi ollut vaikutusta työeläkemaksuun. Työeläkevakuuttajat olisivat pystyneet täydentämään osansa Viabekin puuttuvasta vakavaraisuudesta omista puskurirahastoistaan. Sopimus tehtiin Viabekissa olleiden työeläkevakuutusten vastuunsiirron mahdollistamiseksi. Sen mukaisesti kaikki yksityisalojen työeläkevakuuttajat olisivat täydentäneet yhdessä Viabekin puuttuvan vakavaraisuuden. Vakavaraisuus olisi täydennetty normaaleissa vastuunsiirroissa edellytettävälle tasolle. Lisäksi yksityisalojen työeläkevakuuttajat olisivat kustantaneet siirron mahdollistamisen edellyttämät muut kulut.

Sopimuksessa oli lisäksi sovittu, että Viabekin vireillä olevat riita-asiat eivät siirtyisi vastuunsiirrossa vaan riidat hoidettaisiin Viabekin toimesta. Viabek siis jatkaisi vastuunsiirron jälkeen toimintaansa vain näiden riita-asioiden hoitamiseksi. Viabekin selvitystila saatettaisiin päätökseen riita-asioiden lopullisesti ratkettua. Mikäli riita-asioiden lainvoimaisen ratkaisun jälkeen Viabekilta jäisi omaisuutta palautettavaksi, sitoutuisi Viabek maksamaan yksityisalojen työeläkevakuuttajille vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa näiden kattamat osuudet Viabekin puuttuvasta vakavaraisuudesta.

Sopimuksen voimaantulo edellytti vielä toimenpiteitä viranomaisilta. Sosiaali- ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja Eläketurvakeskus olivat alustavasti katsoneet, että kaikki yksityisten alojen työeläkevakuuttajat (TyEL-toimijat) sekä Merimieseläkekassa voisivat tehdä työntekijän eläkelain 185 §:n perusteella kyseisen sopimuksen.

5. Miten asia eteni sopimuksen valmistumisen jälkeen?

Sopimuksen mukainen vastuunsiirto olisi tullut voimaan sen jälkeen, kun kaikki sopimuksessa mainitut voimaantulon edellytykset olisivat täyttyneet. Sopijapuolten tavoite oli, että sopimus olisi astunut voimaan viimeistään 31.12.2017.

Sopimuksen voimaantulon edellytyksiksi oli kirjattu seuraavat seikat:

  • Viabekin ja Verson välillä on tehty vastuunsiirtoa ja YEL-toiminnan siirtoa koskeva sopimus, jossa huomioidaan, että Verso saa katettavan erän kustannustenjaon kautta yksityisalojen työeläkevakuuttajien yhdessä sopimalla tavalla
  • Finanssivalvonta on antanut suostumuksensa vastuunsiirrolle ja YEL-toiminnan siirrolle vakuutuskassalain mukaisesti (VKL 132 §)
  • Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut kustannustenjakoperusteet Eläketurvakeskuksen esityksestä
  • Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut Viabekin laskuperusteiden muutoksen
  • Eläketurvakeskus on antanut päätöksen yksityisoikeudellisessa sopimuksessa tarkoitettujen kus-tannusten jakamisesta (TyEL 184 §)
  • Eläketurvakeskus on perinyt kunkin työeläkevakuuttajan arvioidun maksuosuuden katettavasta erästä ja maksanut sen Versolle. Arvioitu määrä maksetaan vastuunsiirron yhteydessä, ja se oikaistaan lopullisen määrän selvittyä marraskuussa 2018
  • Viabekin ja Verson välinen vastuunsiirto on tapahtunut.

    Sopimuksen mukaisen vastuun voimaantulo olisi siis vaatinut sekä viranomaisten hyväksynnän että Eläketurvakeskuksen vastuulla olevia toimia. Finanssivalvonta antoi kuitenkin vastuunsiirrosta hylkäävän päätöksen 12.12.2017.

    Finanssivalvonta katsoi päätöksessään, että Viabekin vastuunsiirto Versoon vaarantaa työeläkealan tervettä kehitystä ja vakuutettuja etuja, koska

    • suunnitellussa vastuunsiirrossa osa vastuiden katteena olevista varoista jäisi vastuunsiirron ulkopuolelle (kts kysymyksen 4. vastaus)
    • vastuunsiirto vaarantaa Verson osakkaiden vakuutetut edut
    • työntekijän eläkelain 185 §:n mukaista sopimusmahdollisuutta ei ole tarkoitettu käytettäväksi tällaisiin tilanteisiin
    • Viabekin vastuunsiirto ei täytä vakuutuskassalain 4 §:n toimintapiirin edellytyksiä vastaanottavan eläkekassa Verson osalta.

    Sopimus ei näin ollen tullut voimaan vaan se raukesi.

    6. Miksi Viabek asetettiin konkurssiin?

    Sekä Viabek että Verso arvioivat, että Finanssivalvonnan päätös vastuunsiirron hylkäämisestä ei ole juridisilta perusteluiltaan pitävä. Tämän takia ne jättivät Finanssivalvonnan päätöstä koskevat valituksensa Helsingin hallinto-oikeuteen 11.1.2018. Finanssivalvonnan 12.12.2017 antama päätös ei näin ollen ole vielä lainvoimainen.

    Viabekin taloudellinen tilanne on se, että sen varat eivät riitä kattamaan varsinaista vastuuvelkaa. Koska Finanssivalvonta hylkäsi Viabekin vastuunsiirron eläkekassa Versoon, työeläkevakuuttajien vastuunsiirron mahdollistamiseksi valmistelema kustannustenjakosopimuskaan ei astunut voimaan. Näin ollen vaihtoehdoksi jäi se, että selvitysmies haki Viabekin konkurssiin toimittamalla asiaa koskevan hakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen. Viabek asetettiin konkurssiin 5.2.2018, sille nimettiin käräjäoikeudessa myös pesänhoitaja, joka hoitaa konkurssipesään liittyviä käytännön asioita.

    7. Mitä vaikutusta konkurssilla on työeläkkeensaajille, vakuutetuille tai vakuutuksen ottaneille työnantajille?

    Konkurssista huolimatta maksussa olevat eläkkeet ja työntekijöiden ansaitsemat eläke-etuudet on turvattu. Työntekijöiden eläkelakiin on kirjattu työeläkevakuuttajien konkurssiyhteisvastuu, jonka perusteella muut toimijat huolehtivat eläkkeistä ja etuuksista, jos yksi joutuu konkurssiin.

    Konkurssi ei myöskään vaikuta mitenkään työsuhteesta ansaitun tai ansaittavan työeläkkeen euromäärään, karttumaan, eläkeikään tai eläkeoikeuteen.

    Selvitystilaan asettamisen jälkeen Viabekissa vakuuttaneet työnantajat ja yrittäjät ovat huolehtineet eläketurvan jatkumisesta ottamalla työeläkevakuutuksen joltain toiselta työeläkevakuuttajalta, joka on hoitanut vakuutettujen työntekijöiden eläkkeitä siitä eteenpäin.

    8. Mitä vaikutusta konkurssilla on työeläkemaksuun?

    Konkurssiyhteisvastuulla katettava, Viabekin vastuulla olevien maksettavien eläkkeiden määrä ei ole merkittävä suhteutettuna työeläkejärjestelmän kokonaisuuteen. Tämän vuoksi konkurssilla ei ole vaikutusta työeläkemaksuun.

    9. Miksi Viabekin konkurssille haettiin julkisselvitykseen siirtymistä?

    Konkurssiasiamies esitti Viabekin hakemista julkisselvitykseen 19.3.2018 erityisestä syystä, joka liittyy konkurssipesän päätöksenteon lainmukaisuuteen ja toimivuuteen.

    Helsingin käräjäoikeus päätti Viabekin siirtymisestä julkisselvitykseen konkurssiasiamiehen esityksestä 7.6.2018. Käräjäoikeus katsoi päätöksessään, että velkojien asemaan liittyvät erimielisyydet ovat vaarantaneet konkurssipesän hallinnon toimivuuden. Käräjäoikeus on myös katsonut, että työeläkevakuutustoiminnan harjoittamiseen liittyy suuri yhteiskunnallinen intressi, minkä vuoksi on tärkeää luoda konkurssipesälle toimiva hallinto. Käräjäoikeus arvioi, ettei julkisselvitykseen siirtyminen vaikeuttaisi työeläkejärjestelmän toimivuutta tai haittaisi konkurssiin asetettuun velalliseen kohdistuvaa konkurssilakiin perustuvaa menettelyä.

    10. Mitä julkisselvitys tarkoittaa ja mitä vaikutusta sillä on?

    Julkisselvityksessä konkurssipesän hallintoa hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä, jonka haltuun konkurssipesään kuuluva omaisuus luovutetaan. Konkurssiasiamies on määrännyt julkisselvittäjäksi asianajaja Arto Kukkosen.

    Julkisselvittäjän on noudatettava pesänhoidossa konkurssiasiamiehen antamia ohjeita ja lisäksi hänen tulee täyttää pesänhoitajalle kuuluva selontekovelvollisuus konkurssiasiamiehen määräysten mukaisesti.

    Julkisselvityksessä päätösvalta kaikissa pesän asioissa on julkisselvittäjällä eikä velkojilla ole enää päätösvaltaa. Konkurssiasiamies valvoo julkisselvittäjän toimintaa ja hyväksyy mm. pesän varoista maksettavat laskut. Julkisselvittäjän työn tueksi voidaan kuitenkin nimittää niin sanottu neuvoa-antava toimikunta. Näin on tietojemme mukaan tarkoitus menetellä myös Viabekin tapauksessa.

    Viabekin konkurssin hoidolla julkisselvityksen kautta ei ole vaikutusta työeläkkeensaajille, vakuutetuille, tai vakuutuksen ottaneille työnantajille, katso edellä olevat kohdat 7 ja 8. Sillä ei ole myöskään vaikutusta työeläkemaksuun.

    11. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

    Viabekin konkurssin hoito jatkuu nyt julkisselvityksenä. Julkisselvittäjä suorittaa samoja tehtäviä kuin pesänhoitaja, mutta pesänhoitajan tehtävien lisäksi hänellä on oikeus käyttää normaalissa konkurssimenettelyssä velkojille kuuluvaa päätösvaltaa yksin. Julkisselvittäjän tehtäviin kuuluu siksi mm. pesään kuuluvan omaisuuden haltuun otto, pesän laajuuden selvittäminen, pesäluettelon sekä velallisselvityksen laatiminen, pesään kuuluvan omaisuuden myynnistä huolehtiminen, varojen tilittäminen velkojille jakoluettelon mukaisesti ja lopputilityksen laatiminen.

    Kuten tavanomainen konkurssimenettely, myös julkisselvitys päättyy konkurssilain mukaiseen lopputilitykseen. Koska konkurssipesän vastattavaksi kuuluvat eläkevastuut ovat luonteeltaan huomattavan pitkäaikaisia, on todennäköistä, että konkurssipesän eläkevastuut pyritään jossain vaiheessa siirtämään jonkin toisen eläkelaitoksen vastattavaksi. Toistaiseksi on vielä epäselvää, onnistuisiko kannansiirto nykylainsäädännön nojalla vai vaatisiko se tuekseen lainmuutosta.

    Jos kannansiirtoa ei tehtäisi, jouduttaisiin Viabekin konkurssipesää hoitamaan siihen saakka, että sen vastuulla oleva viimeisinkin eläke olisi maksettu. Tähän kuluisi arvion mukaan yli 50 vuotta.

    Sivua on päivitetty viimeksi 14.6.2018

    Puuttuuko jotain?

    Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.