Työkyvystä huolehditaan uudistamalla osaamista
Työelämän murroksessa työnkuvat, osaamistarpeet ja työnteon tavat muuttuvat sekä uusia ammatteja syntyy. Ammattitaito on yhä enemmän moniosaamista. Työelämässä tulisi mahdollistaa nykyistä joustavammin jatkuva oppiminen. Näin työntekijä pystyisi huolehtimaan osaamisensa uudistamisesta ja sopeutumaan muutokseen.
Sitran Osaamisen aika -projekti on koonnut eri toimijoita yhteen rakentamaan visiota elinikäisestä oppimisesta. Olemme Telana mukana työssä, koska tulevaisuudessa työelämä vaatii jatkuvaa oppimista.
– Työkyvyn kannalta on olennaista, että osaamisesta huolehditaan. Työkyvyn vahvistamisesta on yhteinen vastuu yhteiskunnalla, työnantajilla ja työntekijöillä. Tuen tarve uusien tietojen ja taitojen hankkimiseksi vaihtelee yksilöllisen tilanteen mukaan. Tästä on huolehdittu jo työeläkekuntoutuksen piirissä, yhteiskuntasuhteidemme päällikkö Elina Laavi painottaa.
– Pitäisi kehittää joustavia tapoja, joilla osaamista voi uudistaa työuran aikana. Kouluttautuminen parantaa ihmisen työllistymistä ja työkykyä, Laavi sanoo.
Työeläkevakuuttajilla on oma roolinsa työeläkekuntoutuksen kautta elinikäisessä oppimisessa.
– Työeläkejärjestelmä toimii alustana työvoiman uusintamiselle, sillä työeläkevakuuttajat ohjaavat ja tukevat muun muassa tutkintoon johtavaa kouluttautumista. Uuden osaamisen hankkiminen pidentää työuria; noin kolme neljästä työeläkekuntoutujasta palaa työkyvyttömyyseläkkeen sijaan takaisin työmarkkinoille ja heistäkin valta osa juuri työhön, Laavi toteaa.
Työeläkekuntoutuksella jatkoa työuralle
Sitran projektissa julkaistiin lokakuun alussa Millä rahalla -selvitys, jossa tarkasteltiin elinikäisen oppimisen rahoitusvirtoja. Selvityksessä kävi ilmi, että oppimiseen käytettiin viime vuonna noin 19 miljardia euroa. Työeläkevakuuttajien osuus rahoituksesta oli 20 miljoonaa euroa (vuonna 2016), sillä he huolehtivat työikäisten yksilöllisestä ja ammatillisesta kuntoutuksesta.
Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on mahdollistaa työelämässä olevalle, mutta työkyvyn ongelmien kanssa kamppailevalle, löytämään jatkoa työuralleen.
Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi koulutusta tai kuntoutusta. Onnistunut työeläkekuntoutus tuo ihmisille mahdollisuuden jatkaa työelämässä. Se tuottaa myös paremman vanhuudenturvan, koska kuntoutujan toimeentulo on parempi kuin vaihtoehtoinen työkyvyttömyyseläke. Jo reilun vuoden mittainen työuran jatkuminen kuntoutuksen avulla tuo kuntoutukseen sijoitetun rahan takaisin.
Työkyvyn ylläpidon ja kehittämisen kannalta olisi merkityksellistä, että työelämässä tapahtuva osaamisen uudistaminen olisi liitoksissa ihmisen työtehtäviin.
Työeläkevakuuttajat ovat huomanneet miten työelämän muutokset näkyvät organisaatioissa.
– Eläke- ja kuntoutushakemuksissa näkee toistuvasti tilanteita, joissa työntekijän ongelmat ovat alkaneet, kun työssä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka asettavat työntekijälle aivan uusia vaatimuksia. Kun työntekijä ei kykenekään vastaamaan niihin riittävästi, seuraa kuormittumista, uupumusta ja työkykyongelmia, kertoo ylilääkäri Jukka Kivekäs Varmasta.
– Kyse ei ole suinkaan pelkästään uusista ohjelmistoista, vaan esimerkiksi monilla aloilla on aikaisempaan puhtaaseen asiantuntijatyöhön liitetty erilaista asiakaspalvelua. Tämä asettaa työntekijälle aivan erilaisia vaatimuksia, Kivekäs toteaa.
Työeläkevakuuttajat tukevat organisaatioita, jotta työkyvyttömyysriskiä voidaan hallita jo ennakoivasti.
– Työkykyjohtamisen toimilla autamme yrityksiä muutoksen ja sen seurausten hallinnassa. Muutoksen vuoksi työkykyongelmiin joutuneita taas voidaan auttaa työeläkekuntoutuksella, Kivekäs sanoo.