Siirry sisältöön

Mistä tulevat rahat eläkkeisiin ja miten ne maksetaan?

Miten maksussa olevat eläkkeet jakautuvat työeläkkeisiin, Kelan eläkkeisiin ja täydentävään lisäturvaan? Miten nämä eri eläkkeet rahoitetaan? Tuotimme infograafit, jotka näyttävät kokonaiseläkejärjestelmän rahavirrat. Tulojen ja menojen yksityiskohtaisempi tarkastelu kertoo ansioeläkkeen merkityksestä eläketurvassa.

Koko eläkejärjestelmän tulot ja menot sen kertovat: työeläke on suurimmalle osalle tärkein ja ainut eläketurva. Valtaosa maksetuista eläkkeistä nimittäin on työeläkettä. Yhteensä 1,5 miljoonasta eläkkeensaajasta 62,5 prosenttia saa vain työeläkettä. Kelan eläkkeet täydentävät ansioturvaa. Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden merkitys on Suomessa vähäinen.

Infografiikassa on kokonaiseläkejärjestelmän tulot ja menot, jotka on pilkottu erillisiksi yksityiskohtaisemmiksi kuviksi. Luvut ovat vuodelta 2018.

Infografiikka tulot ja menot
Kokonaiseläkejärjestelmän tulot ja menot vuonna 2018.

Työeläkkeet ovat oma, hyvin suuri kokonaisuutensa

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työeläkemaksuilla. Osa rahoituksesta tulee sijoitusvaroista ja niiden tuotoista. Maksetut työeläkkeet vuonna 2018 olivat yhteensä 27,8 miljardia euroa.

Työeläkejärjestelmä pyörii pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla, jotka ovat pakollisia ja veroluonteisia, mutta eivät veroa. Työeläkejärjestelmää tarkasteltaessa on syytä muistaa, että siinä mielessä työeläkkeet ovat valtiosta erillinen talousjärjestelmänsä, että eläkevarojen käyttö on rajattu vain ja ainoastaan eläketurvan hoitamiseen. Niitä ei voida käyttää esimerkiksi muun julkisen talouden vajeiden katteena. Kansantalouden tilinpidossa työeläkevarat kuitenkin lasketaan osaksi julkista taloutta, onhan kyse sosiaaliturvasta.

Työeläkejärjestelmän varat ovat kooltaan suurin piirtein saman kokoinen kuin koko Suomen bruttokansantuote. Rahastoissa on tällä hetkellä yli 200 miljardia. Näitä varoja ja niiden sijoitustuottoja käytetään jatkuvasti eläkkeiden maksamiseen.

Valtion budjetissa näkyy kolmenlaista eläkemenoa

Valtiolla on kolme erilaista eläkkeisiin liittyvää rahavirtaa: Kelan eläkkeet, valtion omille työntekijöilleen maksamat työeläkkeet ja muutamat verovaroin tuetut pienemmät työeläkejärjestelmät. Yhteensä valtion osuudet ovat 6,2 miljardia euroa.

Monen eläkkeensaajan näkökulmasta valtion merkittävin eläkemeno ovat Kelan eläkkeet. Nämä eläkkeet täydentävät eläketuloa, kun työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan. Valtio siis rahoittaa Kelan kautta maksettavat kansaneläkelakiin perustuvat eläkkeet. Näitä ovat ennen kaikkea kansaneläke ja takuueläke, mutta myös muun muassa perhe-eläkkeet. Reilu kolmannes (37,5%), yhteensä 2,4 miljardia euroa, valtion eläkemenosta on Kelan eläkkeitä. Työeläkkeiden perustuessa työuraan ja palkkaan Kelan eläkkeet perustuvat asumiseen ja tarpeeseen.

Lisäksi valtio on suuri, noin 75 000 työntekijän työnantaja, jolla on samat työnantajan velvoitteet maksaa työeläkemaksuja ja rahoittaa työntekijöidensä työeläkkeitä. Näistä menoista osa katetaan Valtion eläkerahastosta (VER) ja osa valtion muista budjettivaroista. Valtion eläkkeiden maksamista ja täytäntöönpanoa hallinnoi Keva.

Noin miljardi valtion työeläkemenoista selittyy sillä, että valtio kattaa alijäämän, joka syntyy menojen ja maksujen erotuksesta eräissä yksityisalojen eläkelakeihin perustuvissa etuuksissa. Maatalousyrittäjiltä, yrittäjiltä sekä merimiehiltä perittävät eläkemaksut eivät riitä kattamaan näihin lakeihin perustuvia menoja. Valtion tuet perustuvat poliittisiin päätöksiin, joita on eläkejärjestelmän historian aikana tehty.

Työllisyysrahaston kautta kulkevat monilta palkattomilta jaksoilta kertyvät eläkkeet

Työllisyysrahastolla on sosiaaliturvassa tärkeä rooli, joka liippaa myös työeläkkeitä. Työllisyysrahasto nimittäin kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja aikuiskoulutusetuuksia. Eläkettä kertyy nykyisin myös tällaisilta palkattomilta jaksoilta. Näiden eläkemenojen osuus koko eläkejärjestelmässä on 0,6 miljardia euroa.

Osa työeläkerahastojen maksuista menee eläkevakuuttajille ja niillä katetaan ansiosidonnaisilta työttömyys- ja koulutusajoilta sekä vuorotteluvapaalta saatujen etuuksien perusteella karttuvat eläkkeet.

Täydentävä turva on oma pieni lukunsa kokonaiseläkejärjestelmässä

Vapaaehtoiset lisäeläkkeet ovat työnantajien ja työntekijöiden vapaaehtoisilla eläkemaksuilla kerrytettyjä eläkkeitä. Niiden merkitys eläketurvan kokonaisuudessa on vähäinen, niitä maksettiin vuonna 2018 yhteensä 0,6 miljardia euroa.

Erityisturvan eläkkeet ovat muun muassa työtapaturma- ja ammattitautilain sekä liikennevakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä. Niiden arvo vuonna 2018 oli yhteensä 0,5 miljardia euroa.

Alla olevista kuvista voit tutkia eläkejärjestelmän menoja ja tuloja vielä erikseen:

Infograafi mistä rahat tulevat
Infograafi miten maksussa olevat eläkkeet jakautuvat

Lähde: Eläketurvakeskus

Infografiikka: Koponen+Hildén