Tilastot kertovat: Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt myönteisesti, mutta vaikeudet kasautuvat matalammin koulutetuille
Ikääntyvien työllisyys ja työkyvyttömyyseläkkeet laajemminkin ovat pinnalla julkisessa keskustelussa. Hallitus tavoittelee yli 55-vuotaiden työllisyyden nostamista 10 000 – 12 000 henkilöllä ja on antanut toimenpiteiden pohtimisen työmarkkinakeskusjärjestöjen tehtäväksi.
– Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja eläkkeellesiirtyminen myöhentynyt, summaa Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.
Työttömyys ja työkyvyttömyys ovat kuitenkin yleisempää matalammin koulutetuilla ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt eriytyvät iän ja sukupuolen mukaan. Kuivalainen puhuu 28.10. ammattiliittojen jäsenille ja toimihenkilöille suunnatussa työeläkekoulussa, jonka järjestämme verkkotilaisuutena yhdessä SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa.
Muista Pohjoismaista jäljessä
Varttuneempien työllisyys on vuosikymmenten aikajänteellä tarkasteltuna kehittynyt Suomessa hyvään suuntaan.
– 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut Suomessa 2000-luvulla usean prosenttiyksikön ja siten aiempaa suurempi osa yli 55-vuotiaista on työelämässä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta vanhempien työikäisten työllisyysasteet ovat Suomessa selvästi matalammat kuin muissa Pohjoismaissa, kertoo Kuivalainen.
Pois työelämästä jäädään Suomessa aikaisemmin kuin Ruotsissa, vaikka lakisääteiset eläkeiät viittaisivat toisenlaiseen tarinaan. Alin vanhuuseläkeikä on tänä vuonna eläkkeellä jäävällä ikäluokalla Suomessa 63 vuotta ja 9 kuukautta. Ruotsissa vanhuuseläkkeen ikäraja on 62 vuotta. Ruotsissa eläkkeelle siirrytään OECD:n tietojen mukaan kuitenkin noin kaksi vuotta myöhemmin kuin Suomessa.
Esimerkiksi Ruotsissa yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noin 11 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa. Mistä se johtuu?
– Suomessa ja Ruotsissa erilaista on paitsi eläkejärjestelmä myös koko työelämä. Suomessa osa-aikatyö on vähäisempää ja irtisanomisturva on erilainen, kuvaa Kuivalainen. Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomissuoja on Ruotsissa vahva.
Toimenpiteitä tehty…
Suomen työeläkejärjestelmässä on tehty toimenpiteitä, joilla on pyritty myöhentämään eläkkeelle siirtymistä.
– Keskeisimpänä toimena on ollut varhaiseläkereittien karsiminen, toteaa Kuivalainen.
Myös työttömyysturvan puolella on tehty muutoksia. Näistä merkittävin on niin sanottu eläkeputki eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiväoikeus, jonka alaikärajaa on asteittain nostettu. Putki on tarkastelun kohteena myös nyt, kun hallitus toivoo työmarkkinakeskusjärjestöiltä ratkaisuja ikääntyvien työllisyyden parantamiseen.
Eläkejärjestelmässä on lisätty joustavuutta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa otettiin käyttöön joustava vanhuuseläkeikä. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa osa-aikaeläke korvattiin osittain varhennetulla vanhuuseläkkeellä (OVE). Tavoitteena on, että se auttaisi edeltäjäänsä joustavammin ihmisiä jatkamaan työssä vaikka osa-aikaisesti.
Osa-aikaisen työskentelyn lisääminen ja ylipäätään osatyökykyisten saaminen paremmin kiinni työelämään vaativat kuitenkin laajempaa muutosta suomalaisessa työelämässä. Varttuneiden ikäsyrjintä on merkittävä ongelma.
… Mutta sairastumiset ja työttömyys nakertavat työuria
– Eläkejärjestelmässä ja työttömyysturvassa tehtyjen muutosten myötä eläkkeellesiirtymisikä on noussut ja myös eläkeaikeet ovat myöhentyneet. Näissä on kuitenkin eroja väestöryhmittäin, Kuivalainen huomauttaa.
Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen suunnittelema eläkeikä ennustaa varsin tarkasti eläkkeelle siirtymisen ajankohtaa. Myös työkyky tai sairauspoissaolot sekä työpaikan työolot, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työnantajan asenteet vaikuttavat eläkeaikeisiin.
– Sairastavuus ja työttömyys ovat oleellisia tekijöitä, jotka lyhentävät ikääntyvien työuria, summaa Kuivalainen.
Vuosina 2007–2016 yli 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni voimakkaasti.
– Viime vuosina kehitys on muuttunut ja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus nousu on paikantunut erityisesti yli 60-vuotiaisiin.
Yli 55-vuotiailla tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle. Alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeissä korostuvat mielenterveyssyyt. Masennusperusteiset eläkkeet ovat olleet huomattavasti yleisempiä naisilla kuin miehillä, mutta niiden määrät ovat kohonneet erityisesti alle 35-vuotiailla ja 60 vuotta täyttäneillä.
– Sekä työttömyys että työkyvyttömyys ovat yleisempää matalammin koulutetuilla ja työntekijätaustaisilla työntekijöillä, kertoo Kuivalainen.
Työkyvyttömyyden pitkät varjot – riittääkö toimeentulo?
Vuonna 2019 uusia työeläkkeen saajia oli yhteensä 65 000 henkilöä. Heistä 44 500 jäi vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 20 300 henkilöä.
Työkyvyttömyyseläkkeellä on moninaisia seurauksia paitsi keskimääräiseen eläkkeellesiirtymisikään ja työurien pituuksiin myös ihmisten sen hetkiselle ja myöhemmälle toimeentulolle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 52 vuotta. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläke on noin 1 070 euroa kuussa. Työkyvyttömyyseläketaustaisilla on vanhuuseläkkeelle siirryttäessä keskimääräistä alhaisemmat eläkkeet ja useammin toimeentulovaikeuksia.
– Toimeentulon näkökulmasta varjo on pitkä. Työkyvyttömyyseläketaustaisilla on keskimäärin vajaan kolmanneksen alhaisempi vanhuuseläke kuin työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneillä. Mitä pidempi työkyvyttömyyseläkkeen kesto on ollut, sitä alhaisempi on tyypillisesti vanhuuseläke, Kuivalainen kertoo.
Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemistä käsittelimme aiemmin tänä vuonna julkaistussa artikkelissamme: