Nopeasti työhön kiinni: uusi kulma mielenterveyskuntoutujan toipumiseen
Kun totuttu ajattelutapa käännetään kuntoutuksessa toisin päin, jo ensituntuma lupaa hyvää. Ensin etsitään ihmisen toimintakyvylle sopiva työpaikka, sitten tuetaan yhtä aikaa sekä työskentelyä että toipumista.
Perinteinen ammatillinen kuntoutus lähtee siitä, että pannaan paljon painoa kuntoutujan työhistorialle. Pystyisikö hän työskentelemään entisessä työssään, jos sitä voidaan muokata? Jos ei, löytyykö korvaavaa työtä? Pitkien sairauslomien jälkeen häntä valmennetaan takaisin työelämään, ja sitten aletaan etsiä hänen työkyvylleen sopivaa työpaikkaa tai työkokeilupaikkaa. Ajatus on, että ensin pitää toipua. Vähitellen sen jälkeen on työn vuoro.
Varsin äskettäin Suomeen rantautuneessa yksilöllisen valmennuksen mallissa ajatus menee toisin päin: nopeasti työhön, mutta paljon henkilökohtaista tukea. Alustavat kokemukset ovat rohkaisevia.
Ensimmäiset hankkeet käynnissä Suomessa
Kyseessä on erityisesti mielenterveyskuntoutujille kehitetty yksilöllisen valmennuksen IPS-malli eli Sijoita ja valmenna -malli, jonka lyhenne tulee sanoista Individual Placement and Support. Puhutaan myös yksilöllisestä työhönvalmennuksesta tai tuetun työllistymisen valmennuksesta. Ydin on kuntoutujan nopea työllistyminen työhön, joka kiinnostaa häntä ja vastaa hänen toiveitaan. Työn tekeminen on tässä ajattelussa keskeinen osa kuntoutumista. Päämääränä on työllistyminen normaaliin palkkatyöhön.
Malli on lähtöisin USA:sta, mutta sitä käytetään myös monessa Euroopan maassa. Suomeen IPS-malli on rantautunut vastikään. Ensimmäiset tutkimushankkeet ovat parhaillaan käynnissä. Työeläkeyhtiö Varmassa ja valmennusyhtiö Spring Housessa on alkanut oma IPS-hanke. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan rahoittaa julkisella sektorilla kolmea IPS-mallia hyödyntävää hanketta.
- lähtöisin USA:sta 1990-luvulta
- tutkimushankkeita toteutettu muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Sveitsissä
- kehitetty erityisesti mielenterveyskuntoutujien työllistämiseksi, sopii myös muun muassa kipukuntoutujille
- tavoitteena päästä hyvin nopeasti kiinni palkkatyöhön omien toiveiden ja motivaation pohjalta
- toimii samoilla ehdoilla kuin ammatillinen kuntoutus muutenkin: henkilöllä on oltava oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (mm. tarpeeksi työhistoriaa, työkyvyttömyyden uhka tai alentunut työkyky)
- työ on keskeinen osa kuntoutumista
- työpaikkoja haetaan avoimilta työmarkkinoilta
- ytimessä työssävalmennus: työssävalmentaja on kuntoutujan ja työpaikan tukena, paljon konkreettisesti läsnä työpaikalla
- kansainvälisissä tutkimuksissa saatu vahvaa näyttöä siitä, että mielenterveyskuntoutujat pääsevät mallin avulla paremmin takaisin kiinni palkkatyöhön
- tunnetaan Suomessa myös nimillä yksilöllinen työssävalmennus ja tuetun työllistymisen valmennus
Pilotti Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa
Varman ja Spring Housen IPS-hanke alkoi syksyllä 2020. Tällä hetkellä siinä on mukana 15 mielenterveyssyistä työkyvyttömyysuhkan alla olevaa kuntoutujaa Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun, ja sen aikana on tavoitteena saada mukaan 40 kuntoutujaa. Matkan varrella IPS-mallia, sen toimintaa ja siitä saatavia kokemuksia tutkitaan Varmassa. Ensimmäisiä, alustavia tuloksia saadaan ensi syksynä.
Jo hankkeen ensimmäinen puolisen vuotta on virittänyt Varman kuntoutusasiantuntijoiden ja tutkimuspäällikön odotukset korkealle.
Alku lupaa hyvää
‒ Olemme aika optimistisia! Tämä on aito tilaisuus kehittää mielenterveyskuntoutujien palveluvalikkoa. Maailmalla IPS-mallilla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Ihmiset ovat työllistyneet paremmin kuin perinteisessä ammatillisessa kuntoutuksessa, innostuu Varman kuntoutusasiantuntija Tiia Harju.
Muuan muassa Sveitsissä, Ruotsissa ja Norjassa tehtyjen tutkimusten mukaan keskimäärin 37 prosenttia IPS-mallin mukaisen kuntoutuksen läpikäyneistä mielenterveyskuntoutujista on työllistynyt. Perinteisen kuntoutuksen läpikäyneillä osuus oli 20 prosenttia (kts. Selvitys sijoita ja valmenna -mallin (IPS) tuloksista ja toimeenpanosta). Suomessa perinteisenkin ammatillisen kuntoutuksen tulokset mielenterveystaustaisten kuntoutujien osalta ovat parempia: 60 prosenttia vuonna 2019 kuntoutuksensa päättäneistä palasi töihin. Muun kuin mielenterveysdiagnoosin saaneet ovat työllistyneet ammatillisen kuntoutuksen jälkeen vielä paremmin.
Mielenterveyden häiriöt ovat viime vuosina yleistyneet eniten perusteena hakea työkyvyttömyyseläkettä. Olisi iso asia, jos useampi mielenterveyssyistä pitkillä sairauslomilla ollut kuntoutuisi niin, että hän pääsisi palaamaan takaisin työelämään.
Painoa kuntoutujan omalle motivaatiolle
IPS-mallissa pannaan nopeuden lisäksi paljon painoa kuntoutujan omalle motivaatiolle.
‒ Tässä mennään ihmisen omien toiveiden ja motivaation mukaan. Aiempaa työhistoriaa tai toimintakyvyn rajoja ei painoteta yhtä paljon kuin perinteisessä ammatillisessa kuntoutuksessa. Kuntoutumista lähestytään hyvin asiakaslähtöisesti. Kuntoutujaa rohkaistaan ja häneen luotetaan, Harju tiivistää.
‒ Suunnitelma työllistymisestä tehdään heti ja ensimmäinen kontakti mahdolliseen työpaikkaan pyritään saamaan kuukauden kuluessa kuntoutuksen aloittamisesta. Kuntoutujan kanssa keskustellaan siitä, millaisessa työelämässä hän itsensä näkee, ja etsitään hänelle soveltuvia työpaikkoja, Harju kertoo.
Oikea paikka ei tarvitse löytyä kertaheitolla
‒ Ulkopuolelta ei arvioida vahvasti sitä, mikä on kuntoutujalle mahdollista. Meillä on jo nyt tapauksia, joissa ei olisi ikinä ajatellut, että kuntoutujan voimavarat riittäisivät toimimaan paikassa, jossa tämä nyt on työkokeilussa. Ja hyvin on mennyt. Ihminen rakentaa itselleen voimavaroja, kun hän on motivoitunut. Tutkimustermein kyse on ihmisen omasta toimijuudesta, Varman tutkimuspäällikkö Marika Schaupp kuvaa.
IPS-malli sallii myös kokeiluja. Kertalaakista ei itselle sopivaa työtä tarvitse löytää, Marika Schaupp huomauttaa.
‒ Tässä voi kokeilla jotain ja sitten vielä seuraavaa. Työhön kiinnittymistä ja kestävyyttä pyritään tässä mallissa edistämään sillä, että löytyy itselle toimivin paikka.
Työssävalmentaja tukee työpaikalla
Työhön paluun aloitus on rivakka, mutta samalla ihminen saa työssävalmentajalta huomattavan paljon tukea. Varman ja Spring Housen IPS-mallissa heitä kutsutaan nimenomaan työssävalmentajiksi, ei työhönvalmentajiksi, kuten perinteisessä ammatillisessa kuntoutuksessa.
Pieni ero nimikkeessä tarkoittaa isoa eroa toiminnassa. Työssävalmentajat ovat suuren osan työajastaan kirjaimellisesti kuntoutujan työpaikalla. Samalla työssävalmentajat tukevat siellä esimiehiä ja työyhteisöä.
IPS-mallissa tavoitteena on se, että kuntoutuja löytää työpaikan vapailta työmarkkinoilta. Työssävalmentajilla on oltava hyvin tiiviit yhteydet alueensa työnantajiin. He keskustelevat näiden kanssa paljon perinteistä ammatillista kuntoutusta enemmän.
Kuntoutujia valmentavassa Spring Housessa on jo havaittu, että valmentajien työ on IPS-mallissa tosiaan toisenlainen kuin perinteisessä työhönvalmennuksessa.
Myös hoitava taho vedetään lähemmäksi
Tiia Harju nostaa esiin myös hoitavan tahon, kuten psykiatrian poliklinikoiden, roolin.
‒ Hoitotaho on IPS-mallissa tiiviisti mukana käytännön kuntoutuksessa. Se tuo tähän uuden näkemyksen, ja näyttää myös hoitavalle tiimille, mikä ihmisen työkyky työpaikalla milloinkin on. Sehän voi vaihdella prosessin aikana. Muu elämä voi tuoda siihen mausteitaan, Harju huomauttaa.
Marika Schaupp vahvistaa:
‒ Tämä vaatii ajattelutavan muutosta myös hoitotahon puolelta. Heidänkään näkökulmastaan mielenterveysongelmaa ei pitäisi irrottaa muusta elämän kokonaisuudesta erillään ratkaistavaksi asiaksi. IPS-mallissa nähdään, että työpaikan saaminen ja työllistyminen ovat olennainen osa toipumista ja ihmisen hyvinvointia.
Tiia Harju muistuttaa myös työyhteisön voimasta.
‒ Se on todella merkittävä tekijä toipumisprosessissa. Kuntoutustyötä tehdessä olen nähnyt, miten tärkeää ihmiselle on päästä liittymään työyhteisöön pidemmän poissaolon päätteeksi.
Onko työllistymisessä eroa – aika näyttää
Varma selvittää IPS-pilotistaan esimerkiksi sitä, miten osallistujat aikanaan työllistyvät.
‒ Pyrimme vertaamaan, onko kuntoutujien työllistymisessä merkittävää eroa verrattuna perinteiseen ammatilliseen kuntoutukseen. Mallissa on työllistymisen ja työkyvyn kannalta selkeät mittarit. Pilottialueiksi valikoituivat Pirkanmaa ja Keski-Suomi, koska niissä työmarkkinat ovat paremmin verrattavissa muuhun maahan kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla, tutkimuspäällikkö Schaupp selvittää.
Varma saa myös seurantatietoja osallistujien toimintakyvystä. He arvioivat Työterveyslaitoksen kehittämän Kykyviisarin avulla itse tietyin väliajoin tilannettaan ja toimintakykynsä kehitystä.
‒ Olemme vielä monen kanssa alkumetreillä, mutta osallistujat ovat tyytyväisiä. Heille saattaa tulla yllätyksenä, miten paljon he pystyvät tekemään, kun työpaikka, motivaatiota ja tukea löytyy. Se on ihmiselle iso asia, Harju toteaa.
Keskiössä myös työeläkekuntoutuksen strategiapaperissa
IPS-malli on nostettu yhdeksi keskeiseksi kehitettäväksi ja monistettavaksi työeläkekuntouksen keinoksi myös alan strategiapaperissa Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2025. Telan johdolla yhteistyössä työeläkealan ylilääkäreiden kanssa laadittu strategia kuvaa työeläkekuntoutuksen toimintakentän muutoksen sekä kehittämisen paikat hoito- ja kuntoutusprosessissa ja työeläkekuntoutuksen keinovalikoimassa.
Lukuja työeläkejärjestelmästä vuodelta 2019
- uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin 20 300
- mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 7000
- keskimääräinen työkyvyttömyyseläke 1100 € kuukaudessa
- työeläkekuntoutuksessa oli yhteensä 18 500 kuntoutujaa
- 2/3 palaa työhön työeläkekuntoutuksen jälkeen
- työeläkekuntoutus maksoi 174 miljoonaa euroa
- työkyvyttömyys maksoi 1,8 miljardia euroa