Syntyvyys: Halut nousussa, mutta lasten tekeminen tökkii

Vaikka 2010-luvulla suomalaisten syntyvyys suorastaan romahti, käänne parempaan olisi periaatteessa mahdollinen. Alkuvuodesta julkaistavan Väestöliiton perhebarometrin ennakkotiedot kertovat, että lapsitoiveiden määrä on kääntynyt ylöspäin: halun aallonpohjasta on noustu.

– Useimmat suomalaiset haluavat edelleen vähintään kaksi lasta, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Viime vuoden syntyvyys oli 1,46 lasta. Se oli selvä kohotus suhteessa aiempaan, mutta Suomen syntyvyys laskee kuitenkin uudelleen. Tästä vuodesta povataan jo uutta aallonpohjaa. Ainakaan lähitulevaisuudessa syntyvyys ei siitä kovin paljon nouse. Toiveiden ja toteutuneen todellisuuden välissä on kuilu.

Salaisuuksien jäljillä -videosarja sukeltaa kolmannessa jaksossa syntyvyyskehitystä koskevaan mysteeriin. Jaksossa yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen haastattelee aiheesta Rotkirchia. Video on katsottavissa alla ja YouTube-kanavallamme.

Yksi syy siihen on se, että kuvitellaan, että lapsiperhe-elämä on hirveämpää kuin se onkaan. Lapsiperheet voivat Suomessa tutkitusti keskimäärin varsin hyvin. Toinen syy on elämäntyyli – toivomme pidennettyä nuoruutta ilman lapsia. On uratoiveita ja muita asioita, joita nuoret haluavat elämältään ennen kuin on lasten aika.

– Siinä ei ole mitään vikaa. mutta koska lasten saamisen biologinen aikaikkuna on lopulta lyhyt, omat elämäntyylimme toiveet tulevat omien halujemme tielle. Ei löydykään kumppania tai tulee ero, lasta ei saadakaan alulle, vaikka mitä voi tapahtua. Olen puhunut portaista kohti lastensaantia. Askelmia on yllättävän monta ja erilaista, Rotkirch sanoo.

Eläkkeiden näkökulmasta yhtälö on yksinkertainen: enemmän työikäisiä, enemmän maksajia

Jokaisella ihmisellä on oikeus valintoihinsa, mutta yhteiskunnallisesta näkökulmasta syntyvät lapset on Suomen kaltaiselle ikääntyvälle yhteiskunnalle olennaista. Yllättävän pienikin nousu toteutuneessa lapsiluvussa tuottaa valtavan merkityksen esimerkiksi eläkejärjestelmälle.

– Jos jokainen suomalainen saisi 1,6 lasta, niin tämä lähes poistaisi eläkemaksujen korotuspaineen, joka on arvioitu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmassa, jos yhteiskunnallinen kehitys muuten jatkuisi radallaan. Puhumattakaan siitä, että ihmiset saisivat toivomansa kaksi lasta, kuvaa yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen.

Suurin osa viime vuosien syntyvyyden laskusta selittyy esikoisten vähentyneellä määrällä. Lastensaanti on lisäksi polarisoitunut. Lapsettomien osuus kasvaa erityisesti alempien koulutustason miesten ja myös vähän koulutettujen naisten kohdalla.

Syyt siirtää toivottua lastensaantia vaihtelevat lapsettomien ja pienten lasten vanhempien välillä. Edellisillä korostuvat elämäntyyliin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät ja jälkimmäisillä taloudelliset ja tukeen liittyvät tekijät. Juuri tänä syksynä inflaatio ja elinkustannusten nousu herättävät laajaa huolta. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään resursseista kuten rahasta. On kyse monisyisestä koetusta epävarmuudesta.

– On esimerkiksi havaittu, että luottamus toisiin ihmisiin – tai sen puute – vaikuttaa lapsensaanti-ihanteisiin jopa vahvemmin kuin sosiaaliluokka, tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo.

Kovin yksinkertaisia ratkaisuja ei siis ole tarjolla. Kyse on ylipäänsä meistä kaikista, kulttuuristamme. Suomessa on hyvät lapsimyönteiset rakenteet, terveydenhuolto ja koulu. Mutta lapsia ei kuitenkaan yhteiskunnallisessa keskustelussa nähdä tärkeänä yhteiskunnallisena investointina.

– Valtiovarainministeriö on esimerkiksi nähnyt äitien kotiinjäämisen ja lasten hoivan ongelmana. Tärkeintä on ollut saada kaikki töihin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa lapsia syntyy yhä vähemmän, naisten työllisyysaste on miehiä korkeampi sekä samaan aikaan nuorten miesten työllisyys- ja koulutusasteet ovat laskeneet, sanoo Rotkirch.

Se ei ole tilanne, joka tukee syntyvyyden nousua. Koulutuspolitiikka ja perheellistyminen kietoutuvat toisiinsa.

– Miesten perheellistymistä ja vanhemmuutta koskeviin toiveisiin ja odotuksiin olisi tärkeää kiinnittää enemmän huomiota. EK:n työpaperi miesten perheellistymisestä kertoi juuri, että 25–34-vuotiaista miehistä kolme neljännestä on lapsettomia. Tuon ikäisten isien työllisyysaste on melkein viidenneksen – noin 17 prosenttiyksikköä – korkeampi kuin lapsettomien miesten. Onkin huomattu, että paitsi että perheellistyminen tukee työllistymistä, myös työllistyminen tukee perheellistymistä. Nämä hyvät kierteet miesten kohdalla pitäisi saada liikkeelle, Rotkirch sanoo.