Mikä sai ulkomaalaiset työntekijät rakastamaan Suomea?

Jokin on nyt ehkä pysyvästi muuttunut. Vielä muutama vuosi sitten nettomaahanmuuton Suomeen odotettiin olevan noin 15 000 ihmistä vuodessa. Siis luku, joka jää jäljelle, kun maasta pois muuttaneet vähennetään tänne muuttaneista. Sitten tuli vuosi 2021, ja nettomaahanmuutto oli jo 22 000 henkeä. Vuonna 2022 koronapaineita ehkä vielä purkautui, mutta silti tehtiin jopa käsittämätön uusi nettomaahanmuuton uusi ennätys: 35 000 henkeä. Eikä luvussa ole mukana Ukrainasta tilapäisen suojelun perusteella maahan tulleita.

Eikä siinä vielä kaikki: Suomeen tulijoista ensimmäistä kertaa yli 20 000 ihmistä tuli töihin: joko EU-maista tai sitten muualta työluvan saaneena: heillä oli siis valmis työpaikka odottamassa. Suorittaviin, mutta osaamista vaativiin töihin tuli yli 10 000 ihmistä, erityisasiantuntijoita varsinkin teknologia-alalle noin 2500 ja lisäksi erilaisia kausityöntekijöitä ja yrittäjiä.

Mitä ihmettä on tapahtunut, johtava asiantuntija Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä – oletteko yllättyneitä?

– Yllätys tämä ei ollut. Kasvu-ura on ollut näkyvissä. Uskon, että ensi vuosi voi olla taas uusi ennätysvuosi, elleivät politiikan olosuhteet tai muut olosuhteet merkittävästi muutu, Niskanen sanoo.

Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme seitsemännessä jaksossa yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen haastattelee Niskasta maahanmuuton ennätysvuodesta. Video on katsottavissa alla ja YouTube-kanavallamme.

Muutoksen takana muuttuneita asenteita, prosesseja ja uusia toimia

Jos nykyluvuista tulee uusi normi ja työntekijät jäävät Suomeen, sillä on huimia vaikutuksia myös suomalaisen työeläketurvan rahoituksen kestävyyteen.

– On upea uutinen, että työ- ja opiskeluperäinen muuttoliike Suomeen on kovassa kasvussa, ja yritykset myös itse rekrytoivat suoraan työvoimaa tarpeisiinsa. Paljon riippuu tietysti maahanmuuttajien työllisyydestä ja palkoista, sanoo yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Pelkonen.

Eläketurvakeskus on vuonna 2019 julkaistujen pitkän aikavälin laskelmien yhteydessä arvioinut, että jos nettomaahanmuutto olisi pysyvästi 25 000 henkilöä vuodessa, se helpottaisi työeläkkeiden maksupainetta noin kaksi prosenttiyksikköä hyvin pitkällä aikavälillä.

– Maahanmuutossa nopeat muutokset ovat mahdollisia, mutta nettomaahanmuutto on hyvin lyhyessä ajassa yli kaksinkertaistunut. Se on Tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa pysynyt korkealla tasolla myös alkuvuodesta 2023. Se on iso uutinen, kertoo Pelkonen.

– Ne ovat isoja ja ennennäkemättömiä parannuksia, joiden hyödyt kantavat asteittain myös tuleviin vuosiin.

Suomella nyt kärkikohdemaat, joista osaajia houkutellaan

Sujuvat lupaprosessit eivät vielä tietenkään takaa sitä, että joku ylipäänsä haluaa tulla Suomeen töihin. Työtä on tehty myös erilaisten osaajien houkuttelemiseksi juuri Suomeen. Ensimmäistä kertaa Suomi on valinnut neljä osaajahoukuttelun kärkikohdemaata: Intia, Vietnam, Brasilia ja Turkki.

– Ne on valittu monipuoliseen tietopohjaan perustuen. Ensinnäkin on selvitetty, että maa suhtautuu myönteisesti osaajien liikkuvuuteen. Lisäksi on tutkittu, kuinka paljon niistä lähdetään ylipäänsä ulkomaille, millainen poliittinen ilmapiiri maassa on, miten palkkataso vertautuu Suomeen ja niin edelleen, Niskanen sanoo.

Intiassa Suomi on tehnyt itseään näkyväksi jo aiemmin ja se saattaa jo näkyä siinä, että Intiasta Suomeen töihin ja opiskelemaan hakevien määrä on kasvanut. E2 Tutkimuksen Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen tuore raportti Maahanmuuttajien kokemuksia työskentelystä ja asumisesta Suomessa tuo myös uskoa siihen, että moni myös jää tänne. Raportissa haastatellut, Suomessa keskimäärin kahdeksan vuotta työskennelleet ulkomaalaistaustaiset ihmiset olivat pääosin tyytyväisiä elämäänsä. Suomalaisessa työelämässä nähtiin paljon hyvää: matalat hierarkiat, helposti lähestyttävät esihenkilöt, työturvallisuus sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Haastatellut näkivät tulevaisuutensa olevan Suomessa, eivätkä hyvinvointiyhteiskunnan tuki ja turva vähentäneet heidän motivaatiotaan antaa panostaan työmarkkinoilla.

– Ansioihin perustuva työeläke on tärkeä asia Suomeen työn perässä muuttaneille. Työeläke kulkee mukana riippumatta siitä, vaihtuuko työpaikka tai maa työuran aikana. Olennaista on, että työstä kertyy riittävää turvaa, sanoo Pelkonen.

Keväällä 2023 valtio on aloittanut osaajien houkuttelutyön myös kolmessa muussa kärkikohdemaassa. Paitsi Suomen näkyminen esimerkiksi näiden maiden erilaisissa rekrytointitapahtumissa, tärkeää on myös luoda verkostoja, joiden kautta voidaan tunnistaa mahdollisimman eettisiä yhteistyökumppaneita suomalaisille yrityksille ja rekrytointifirmoille. Kaikki tietävät, että epärehellisiä välikäsiä riittää.

– Valtion toimet eettisen kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi tulee suunnitella suomalaisten työnantajien tarpeista käsin. Valtio tai kunnat eivät saa sotkea markkinoita tai viedä leipää yksityisten rekrytointipalvelujen suusta. Mutta voi sanoa, että jos valtio oli ennen mahdollistaja, niin nyt on siirrytty työperäisen maahanmuuton edistämiseen, Niskanen toteaa.

Niskanen jatkaa, että valtion ensisijainen tarve ei ole tuoda Suomeen kansainvälisten osaajien tiettyä volyymia. Sen sijaan olennaista on vain löytää osaavaa työvoimaa suomalaisille yrityksille ja TKI-toiminnan tarpeisiin. Sekä tietysti myös julkiselle sektorille. Työ- ja elinkeinoministeriö teki juuri kyselyn, jossa hyvinvointialueet arvioivat tarvitsevansa seuraavan kahden vuoden aikana viidenneksen työvoimastaan ulkomailta.

– On mahdollista viedä valtion tekemistä siksi vielä uudelle tasolle. Esimerkiksi Saksa tekee jo niin kumppanimaidensa kanssa, että kun sairaanhoitaja opiskelee lähtömaassaan, niin sikäläiseen tutkintoon on räätälöity sisään saksalaisen sairaanhoitojärjestelmän osaamisvaatimuksia ja saksan kielen opinnot alkavat hyvissä ajoin. Mikään ei estä meitä tällaiseen ryhtymästä. Siihen on toki matkaa, Niskanen sanoo.