Murtaako hallitusohjelma sukupolvisopimuksia?
Maksuton ja laadukas koulutuspolku sekä ennakoitava ja etuusperusteinen työeläke ovat olleet Suomen keskeisiä sukupolvisopimuksia. Ne näyttävät tuoreen hallitusohjelman valossa olevan mahdollisesti murtumassa. Seurauksena voi olla, etteivät nuoret sukupolvet enää luota koko ajatukseen yhteisestä riskien jakamisesta. Entä kuka pitää hyvin pienten 2010-luvulla syntyneiden ikäluokkien puolta?
Nykyiset 30–40-vuotiaat ovat uusi suuri sukupolvi. Heidän jälkeensä suomalaisia on syntynyt koko ajan vähemmän. Kun ikäluokat pienenevät hurjasti, jokaiselta uudelta sukupolvelta vaaditaan koko ajan enemmän. Toisaalta maahanmuuttokin muuttaa ikäluokkien kokoa ajan kuluessa . Nuorten koulutusaste on kuitenkin koko ajan laskenut. Hallitusohjelma keskittyy valtion velkaantumisen taittamiseen. Sitä on markkinoitu sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella – ”emme jätä lapsillemme velkaa”.
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen tarttuu aiheeseen Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme tuoreessa jaksossa, jossa hän haastattelee Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lotta Leinosta. Video on katsottavissa alla ja YouTube-kanavallamme. (Artikkeli jatkuu videon jälkeen.)
Leinonen sanoo, että julkisen talouden velka on vain yksi tapa katsoa sukupolvipolitiikkaa.
– Hallitusohjelman kirjauksilla julkista velkaa siirretään nuoren sukupolven yksilöiden vastuulle. Jo nyt keskimääräinen opintovelka on noussut pariin kymmeneen tuhanteen euroon. Valtion tasolla se on kuusi miljardia euroa. Se on iso taakka yhden sukupolven henkilökohtaisilla harteilla, Leinonen sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi asumistuen leikkaus on massiivinen toimeentulon ongelma opiskelevalle sukupolvelle. Leinosen mukaan on unohdettu kysyä, millainen sukupolvi valtion velkaa on tulevaisuudessa maksamassa. Jos se on käynyt läpi pandemian kiihdyttämän mielenterveyskriisin, ottanut pakon edessä lainaa opintojen aikana tai valmistunut hitaasti opintojen ohella tehtyjen töiden vuoksi, se ei ehkä ole kovin vahvoilla oleva sukupolvi.
– En usko, että näillä toimilla saadaan koulutusaste kääntymään nousuun, vaikka juuri sitä ikääntyvä Suomi tarvitsee: korkeasti koulutettuja uusia sukupolvia tuottamaan innovaatioita yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin. Nyt luvataan lisää aloituspaikkoja, mutta ei lisää resursseja opetukseen.
Leinonen kysyy, mitä tarkoittaa esimerkiksi hallitusohjelman kirjaus: ”toimenpidekokonaisuus korkeakoulutuksen tarpeettoman kasautumisen ehkäisemiseksi”.
– Luultavasti sitä, että lukukausimaksut nousevat pöydälle, Leinonen sanoo.
Kallis koulutus, epävarma eläke
Janne Pelkonen muistuttaa, että koulutus ja työeläkkeet ovat kumpikin sukupolvien välisiä jaettuja periaatteita, joilla on luotu Suomeen vaurautta. Taustasta riippumatta on tarjolla ollut laadukas ja saavutettava koulutus. Työuralla olemme maksaneet työeläkemaksuilla pääasiassa nykyisten eläkeläisten eläkkeitä, koska olemme voineet luottaa saavamme eläkkeet tulevien sukupolvien maksamina.
– Eläkerahastot ovat lisäksi helpottaneet ikäluokkien välisten kokoerojen vaikutuksia, Pelkonen sanoo.
Nyt hallitusohjelman ja sitä edeltäneen valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksen narratiivi on, että on ongelmatonta hakea työeläkejärjestelmästä sopeutusta myös koko julkisen talouden kokonaisuuteen, jossa kunnat ja valtio ovat merkittävästi alijäämäisiä.
Hallitusohjelman kirjauksessa esimerkiksi juuri tällä hallituskaudella maksettavia eläkkeitä ei ehkä leikattaisi, mutta tulevaisuuden kyllä. Lotta Leinosen mielestä tällaiset ajatukset ovat huolestuttavia.
– Jos tähän tehdään muutoksia samaan aikaan, kun myös koulutuksesta puuttuu resursseja ja tukea opiskelijoille, nämä lisäisivät merkittävästi nuorten epäluottamusta sukupolvipolitiikkaa kohtaan.
Janne Pelkonen lisää, että hallitusohjelmassa mainittu “sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä” olisi kirjauksen perusteella työeläkemaksutason vakauttaja. Joka tapauksessa mahdollinen vakautus koskisi nimenomaan nykyisiä nuoria: työeläkemaksun osalta ehkä jo piankin, mutta etuuden osalta myöhemmin.
– Mitään takeita laajasti ottaen sukupolvien välisestä ”oikeudenmukaisesta” tulonjaosta ei myöskään välttämättä ole, Pelkonen sanoo.
Pelkonen pohtii, että nykymallissa on ajateltu, että progressiivinen verotus on korkeakoulutuksen hinta, joka maksetaan työuran aikana takaisin. Tämä ”osamaksu” ei enää sopisi ideaan kouluttautumisen merkittävästä omavastuusta.
– Opintopolun maksullisuus, opintolainana tai lukukausimaksuina, voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin enemmän kuin nopeasti voisi päätellä. Jos opiskelijat valmistuvat entistä velkaisempina, on heille avautuva pitkä työuraputki ladattu jo alkuun haasteelliseksi.
Kysymykset ovat entistä kriittisempiä, kun tarkastellaan 2010-luvulla syntyneiden hyvin pienten ikäluokkien tulevaisuutta.
– Onko väestöltään ikääntyvässä Suomessa varaa siihen, että vain ne kouluttautuvat, joilla on mahdollisuus velkaantua tai perheen tuki USA:n college-säästötilien tyyliin? Pelkonen kysyy.
Kurkkaa myös aiemmat salaisuudet!
Salaisuuksien jäljillä -videosarjassa selvitämme Suomen hyvinvoinnin suuria arvoituksia yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkosen johdolla. Sarjan aiemmissa jaksoissa olemme käsitelleet muun muassa työn murrosta, syntyvyyttä, työeläketalouden ja julkisen talouden välistä suhdetta sekä maahanmuuton ennätysvuotta.
#sukupolvisopimus