EU:n karttuisa koura ei yllä suomalaisen eläkeläisen kukkarolle
Euroopan unionilla on periaatteessa keinoja jäsenmaiden taloudelliseen ohjaukseen, mutta suomalaiseen eläkejärjestelmään se ei tällä hetkellä pääse puuttumaan. Tulevien euroedustajien kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että unionin kehitys ei tätä hyvää tilannetta muuta.
Pääministeri Petteri Orpo sanoi äskettäin, että Suomen talous on Kreikan tiellä – ja jos tällä jatketaan, niin myös suomalaiset eläkkeet ja eläkejärjestelmä voivat olla vaarassa. Pitäisikö olla huolissaan?
– Euroopan unionilla ei ole tällä hetkellä sellaista karttuisaa kouraa, jolla se pystyisi puuttumaan meidän eläkepoliittisiin ratkaisuihimme, sanoo toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes.
Hän muistuttaa, että Kreikka vääristeli taloustilannettaan ja se laittoi koko euron suureen kriisiin. Lisäksi Kreikassa eläkkeet – joita vasten ei ollut rahastoitu varoja – maksettiin valtion varoista.
– Meillä ei päde mikään näistä. Me emme ole vääristelleet tilastoja, meillä työeläkkeitä ei makseta valtion varoista kuin pieneltä osin ja eläkkeitä varten on rahastoitu varoja.
Siimekseen mukaan Suomessa on politiikan käänne, jossa valtion talouden huonon tilanteen takia ajatellaan, että vain rahoituksen kestävyys on tärkeää.
– Mutta ei eläkejärjestelmä ole olemassa talouden kestävyyttä, vaan ihmisten vanhuusiän turvan kestävyyttä varten, Siimes sanoo.
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen haastatteli Siimestä tuoreessa Salaisuuksien jäljillä -videosarjan jaksossa. Jakso katsottavissa alla ja YouTube-kanavallamme.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Siimeksen mukaan Suomella on toki esimerkiksi samoja väestöhaasteita, joita Kreikalla on: Kreikassa on syntynyt jo kauan vähän lapsia.
– On varmaan ihan selvää, että Euroopan unionillakaan ei valitettavasti ole tällaista taikasauvaa siihen, että miten syntyvyys äkkiä saataisiin Euroopassa nousuun.
Euroopan unioni mittailee ja ohjailee jäsenvaltioita sekä heidän suoriutumistaan monella eri tavalla, mutta väestöpolitiikat ovat Euroopan unionissa olleet jopa jonkinlainen tabu. Yksi ilmeinen syy on se, että maahanmuuttoon liittyy niin paljon poliittisia intohimoja. Siimes sanoo, että väestöpolitiikasta pitäisi uskaltaa puhua. Koko ikääntyvän Euroopan kysymys on, miten saamme pidettyä osaavat ihmiset täällä ja houkuteltua muualta osaavia ihmisiä tänne töihin.
– Monet ovat ajatelleet, että vaikenemalla ikävät ilmiöt saadaan pois pöydältä, mutta pitäisi pystyä puhumaan myös ihmisten elinolosuhteista ja arjesta – siitä millä keinoilla voi rakentaa hyvää elämää Euroopassa. Ajattelen, että niin Suomessa kuin muissakin unionimaissa kantasanan hyvän elämän rakentamiselle pitäisi voida olla työ.
Vapaaehtoinen eläkesäästäminen ei auta hauraassa asemassa olevia
Euroopan unionin eläkepolitiikka on lähtenyt siitä, että ihminen säästää tietyn perusturvan päälle itse tai työnantaja tarjoaa lisäeläkkeet työsuhteen osana. Tämä eläkepolitiikan lähtökohta on luonnollista, koska vapaaehtoinen yksityinen vakuutusmarkkina on unionin toimivallan piirissä. Ratkaisu ei kuitenkaan toimi työmarkkinoilla hauraassa asemassa oleville ihmisille, kuten kasvavalle määrälle alustatyön tekijöitä, uskoo Suvi-Anne Siimes.
– Ainakin kaikki järkevät ekonomistit ovat sitä mieltä, että ilman pakkoa riittävää vanhuudenturvaa ei kerry. Siksi määritelmällisesti vapaaehtoinen lisävakuutus on huonosti yhteensopiva sen kanssa, että kaikenlaisia töitä tekeville ihmisille kertyy riittävä vanhuudenturva.
Siimes pitää tärkeänä, että sosiaalinen kestävyys pidettäisiin mielessä Euroopan unionin keskusteluissakin voimakkaammin mukana – mutta kuitenkin niin, että tunnustettaisiin se vallitseva tilanne ja tosiasia, että sosiaalipolitiikka on hyvästä syystä ollut kansallisen päätöksenteon piirissä ja EU:n valta siinä pieni.
– Se hyvä syy on se, että unionin jäsenmaat ovat keskenään hyvin erilaisia, niillä on erittäin laajasti toisistaan poikkeavat työmarkkinamallit ja työmarkkinoiden toimintatavat. Siksi on ymmärrettävää, että työn perusteella kertyvät eläkkeet ja eläkejärjestelmät ylipäänsä ovat kussakin maassa omanlaisiaan. Työura on kuitenkin monen vuosikymmenen mittainen ja maailma ehtii muuttua moneen kertaan sen aikana.
Nykyistä toimivallan jakoa kunnioitettava
Tulevien suomalaisten euroedustajien kannattaisi Siimeksen mukaan kiinnittääkin seuraavan viiden vuoden aikana huomiota siihen, että EU:n päätöksenteon toimivaltasuhteet suhteessa jäsenvaltioihin säilyisivät sellaisina, että saisimme tulevaisuudessakin päättää sosiaalipolitiikkaan ja sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä kansallisesti.
– Toisekseen jos EU:lle halutaan lisää rahaa, omia varoja tai veroja, niin näitä veroja ei kehitettäisi sellaisiin suuntaan ja asioihin, jotka vaarantaisivat eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen.
Esimerkiksi joidenkin maiden kaavailema finanssitransaktiovero – joka verottaisi siivun kaikista sijoituksista – olisi Siimeksen mukaan Suomelle ja Suomen työeläkejärjestelmälle haitallinen. Se vaarantaisi myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden asemaa, jotka ovat pyrkineet varautumaan väestön ikääntymiseen rahastoimalla varoja tulevien eläkkeiden maksamista varten.
Kurkkaa myös aiemmat salaisuudet!
Salaisuuksien jäljillä -videosarjassa selvitämme Suomen hyvinvoinnin suuria arvoituksia yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkosen johdolla. Sarjan aiemmissa jaksoissa olemme käsitelleet muun muassa työn murrosta, syntyvyyttä, työeläketalouden ja julkisen talouden välistä suhdetta sekä maahanmuuton ennätysvuotta.
#EUjaEläkkeet