Kaatuuko vanhusten hoiva tyttärien vastuulle?
E2 Tutkimus julkaisi alkuvuodesta sukupolvibarometrin, jonka tekoa myös oma työnantajani Työeläkevakuuttajat Tela oli osaltaan rahoittamassa. Barometri sai ilmestyessään paljon huomiota mediassa. Itselleni se antoi myös pitkäkestoisempaa ajattelemisen aihetta.
Barometrin mukaan liki puolet suomalaisista (45 %) on sitä mieltä, että aikuisten lasten pitäisi ottaa julkisen talouden heikon tilan vuoksi enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Yhtä suuri osa (46 %) oli asiasta eri mieltä. Etenkin oman ikäluokkani edustajat eli 55–64-vuotiaat suhtautuvat asiaan muita useammin kielteisesti.
Barometrin mukaan hieman vajaa kolmannes vastaajista (31 %) koki luontevaksi myös sen, että naiset kantaisivat miehiä enemmän vastuuta hoivasta perheissä ja suvussa. Enemmistö (64 %) oli eri mieltä tästäkin asiasta.
Itseäni hämmensi erityisesti se, että peräti 39 prosenttia nuorista koki barometrin mukaan nimenomaan naisten hoivaroolin luontevaksi. Kielteisimmin siihen suhtautuivat yli 65-vuotiaat. Tämä ero sai minut pitkäksi aikaa pohtimaan, kasvavatko naisiin kohdistuvat hoivaodotukset Suomessa tulevaisuudessa. Ja jos kasvavat, niin millä seurauksilla?
*
Suomalaisten hoivavastuuseen liittyviä näkemyseroja ei toki pidä liioitella.
Nuorimpien vastaajien näkemyksiä voi sävyttää paljonkin se, että heidän omat vanhempansa ovat vielä verrattain nuoria ja hyväkuntoisia. Ajatus siitä, että kantaisi itse paljonkin vastuuta heidän tulevista hoivatarpeistaan, voi tuntua heille helpolta ja hyvin luontevalta, vaikkakin vielä kaukaiselta asialta.
Monille lähellä eläkeikää oleville tai sitä vanhemmille suomalaiselle vastuu omien, jo hyvin iäkkäiden vanhempien asioiden hoidosta on jo puolestaan arjessa hyvin tuttu, konkreettinen ja monesti raskaskin asia. Siksi ei yllätä, että ajatus omien vanhempien hoivavastuun tuntuvasta lisäämisestä sai 65-vuotiailta ja sitä vanhemmilta selvästi muita vähemmän kannatusta.
Eri ikä- ja elämänvaiheissa on osin luonnollistakin olla eri mieltä siitä, kenelle omien iäkkäiden vanhempien hoivavastuun pitäisi kuulua nyt tai tulevaisuudessa. Siitä kun voi olla perustellusti eri elämänvaiheissa eri mieltä myös oman itsensä kanssa.
*
Sukupolvibarometrin antamaan signaaliin naisten hoivavastuiden lisäämistä koskevista asenteista kannattaa mielestäni silti havahtua ajoissa. Se on tärkeää siksi, että nykyistä suuremman vanhusten hoivaa koskevan vastuun sälyttäminen aikuisten lasten kontolle ei tapahtuisi tyhjiössä. Sillä olisi myös monia muita seurauksia yhteiskunnassa. Yksi niistä syntyy siitä, että jokainen meistä voi olla kerrallaan vain yhdessä paikassa.
Jos omaa iäkästä vanhempaa pitäisi hoivata nykyistä enemmän, kodin ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa pitäisi vastaavasti vähentää. Se supistaisi Suomen jo muutoinkin niukkenevaa työvoiman tarjontaa.
Hoivavastuun nykyistä suurempi sälyttäminen naisille muuttaisi puolestaan radikaalisti naisten nykyistä tulonmuodostusta ja työmarkkina-asemaa.
Onko kasvava omia ja mahdollisesti puolisonkin vanhempia koskeva hoivavastuu siis se tulevaisuudenkuva, jonka haluamme omille tyttärillemme ja heidän tyttärillensä rakentaa? Jos ei ole, asiaan kannattaa herätä jo nyt.
Siinä vaiheessa, kun naisten miehiä suuremman hoivavastuun kokee luontevaksi reilusti yli puolet nuorista ikäluokista, tulevaisuudessa siintävää lopputulosta on huomattavasti vaikeampi muuttaa ja korjata.
Alun perin julkaistu: