Asiakashyvitykset ovat työeläkeyhtiöiden asiakkaille jaettavaa ylijäämää, jota kertyy yhtiön toiminnan tehokuudesta ja sijoitustoiminnasta. Asiakashyvitysten myöntö ja määräytyminen perustuu lakiin. Asiakkaiden eli työnantajien lisäksi myös työntekijät hyötyvät asiakashyvityksistä omassa työeläkemaksussaan.

  1. Mitä asiakashyvitys tarkoittaa?
  2. Miten hoitokustannusylijäämä ja vakavaraisuus vaikuttavat asiakashyvityksiin?
  3. Mihin asiakashyvitysten jakaminen perustuu?
  4. Kenelle asiakashyvityksiä voidaan maksaa?
  5. Miten jaettava asiakashyvitys muodostuu?
  6. Miten asiakashyvitykset jaetaan asiakkaille?
  7. Miten asiakashyvitykset huomioidaan työntekijöiden työeläkemaksussa?
  8. Paljonko asiakashyvitysten määrä on keskimäärin ollut?
  9. Saako työeläkeyhtiö tuottaa voittoa?

1. Mitä asiakashyvitys tarkoittaa?

Työeläkeyhtiöt perivät asiakkainaan olevilta työnantajilta työeläkemaksua. Maksulla katetaan työntekijöiden eläkevakuutuksen kustannukset sekä eläkevakuuttamisen toimeenpanoon liittyvät kulut. Maksusta voidaan antaa työnantajille alennusta, asiakashyvitystä.

Termiä asiakashyvitys käytetään kuvaamaan sitä, että maksualennus annetaan käytännössä jälkikäteen seuraavan kalenterivuoden maksussa.

Myös työntekijät saavat asiakashyvityksiä vastaavan alennuksen omassa, työntekijän eläkemaksuosuudessaan. Tästä on kerrottu tarkemmin kysymyksessä 7 (Miten asiakashyvitykset huomioidaan työntekijöiden työeläkemaksussa).

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa keskimääräisen työeläkemaksun. Se on sama kaikille yksityisalojen työnantajille ja kaikissa työeläkeyhtiöissä. Yksittäisen työnantajan maksu voi kuitenkin vaihdella, sillä siihen vaikuttavat niin työnantajan koko, työnantajan työkyvyttömyyseläketapaukset kuin työeläkeyhtiökohtaiset asiakashyvitykset. Työeläkemaksuun sisältyy myös työntekijöiltä perittävä maksuosuus, jossa myös huomioidaan asiakashyvityksiä vastaava alennus (ks. kysymys 7).

Asiakashyvitysten suuruus riippuu eläkkeiden toimeenpanosta kertyvästä niin sanotusta hoitokustannusylijäämästä ja eläkeyhtiön vakavaraisuudesta.

2. Miten hoitokustannusylijäämä ja vakavaraisuus vaikuttavat asiakashyvityksiin?

Työnantajilta perittävään työeläkemaksuun sisältyy hoitokustannusosa, jolla katetaan eläkeyhtiön hallintokuluja.

Hallintokuluihin sisältyvät työeläkeyhtiön toiminnan kulut, jotka tulevat esimerkiksi työsuhteiden ja vakuutusten hoitamisesta, eläkelaskelmien ja -ratkaisujen tekemisestä sekä eläkkeiden maksamisesta. Sijoitustoiminnasta aiheutuneita kuluja ja työkyvyn hallintaan liittyviä kuluja ei kateta hoitokustannusosasta. Sijoitustoiminnan kulut katetaan sijoitustoiminnan tuotoista ja työkyvyn hallinnan kulut työkyvyttömyysmaksuun sisältyvällä työkyvyttömyysriskin hallintaosalla.

Mikäli eläkeyhtiön toimintakulut ovat pienemmät kuin mitä hoitokustannusosan kautta on kerätty maksuina, syntyy hoitokustannusylijäämää. Vuoden 2017 alusta lähtien hoitokustannusylijäämä voidaan kokonaisuudessaan jakaa takaisin asiakkaille asiakashyvityksinä, mikäli työeläkeyhtiön vakavaraisuus on riittävän hyvä. Tämä koskee siis ensimmäisen kerran vuonna 2018 asiakkaille maksettavia hyvityksiä. Aiemmin hoitokustannusylijäämästä siirrettiin hyvityksinä maksettavaksi enintään puolet.

Lisäksi osa vakavaraisuuspääomaan sisältyvistä varoista voidaan jakaa asiakashyvityksinä, mikäli eläkeyhtiön vakavaraisuustilanne sen sallii. Vakavaraisuuspääoma on puskuri, jolla varaudutaan sijoitustoiminnan ja vakuutustoiminnan riskeihin.

Asiakashyvitys on siis asiakkaille jaettavaa ylijäämää, jota kertyy työeläkeyhtiön toiminnan tehokkuudesta sekä sijoitustoiminnasta. Asiakkaiden eli työnantajien lisäksi myös työntekijät hyötyvät asiakashyvityksistä omassa työeläkemaksussaan (ks. kysymys 7).

3. Mihin asiakashyvitysten jakaminen perustuu?

Työeläkevakuutus on nimensä mukaisesti vakuutus. Vakuutusmaksujen määrittelyyn puolestaan liittyy olennaisena asiana niin sanottu turvaavuusperiaate, josta säädetään vakuutusyhtiölaissa.

Turvaavuusperiaatteen mukaan työeläkevakuutusmaksu tulee määritellä turvaavasti siten, että vakuutusmaksut ja sijoitustuotot riittävät vakuutettujen etujen turvaamiseen tulevaisuudessa. Työeläkevakuutuksessa tämä tarkoittaa sen varmistamista, että eläkeyhtiöt kykenevät selviytymään heille kuuluvista eläkesuorituksista.

Kun vakuutusmaksut määritellään turvaavuusperiaatteen mukaan etukäteen, on ylijäämän syntyminen mahdollista. Ylijäämää syntyy silloin, kun vakuutuksen hoitamisesta aiheutuvat kulut jäävät ennakoitua pienemmäksi (hoitokustannusylijäämä), ja/tai kun sijoitustoiminnan tuotot ovat hyvät, jolloin myös vakavaraisuus on hyvä.

Vakuutustoimintaan liittyy myös kohtuusperiaate. Se tarkoittaa, että ylijäämästä kohtuullinen osuus on palautettava asiakkaille eli vakuutuksenottajille.

Työeläkelainsäädännössä kohtuusperiaate huomioidaan työntekijän eläkelain 169 §:ssä. Sen mukaan ”työnantajalla on oikeus osuuteen vakuutusliikkeen mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä”.

Vakuutusmaksujen alennukset ja muut vastaavat edut eivät kuitenkaan lain mukaan saa vaarantaa vakavaraisuusvaatimusten täyttymistä.

Asiakkaille myönnettävät alennukset eli asiakashyvitykset kuuluvat siis yleisesti ottaen vakuutustoimintaan. Myös esimerkiksi tapaturmavakuutuksissa on käytössä vastaavanlaiset asiakashyvitykset.

Mahdollisuus asiakashyvitysten antamiseen lisää työeläkeyhtiöiden välistä kilpailua, mikä tehostaa työeläkejärjestelmän toimeenpanoa.

4. Kenelle asiakashyvityksiä voidaan maksaa?

Asiakashyvitystä voidaan maksaa vain työeläkeyhtiön sopimustyönantajille. Sopimustyönantajaksi nimitetään työnantajia, jotka järjestävät työntekijöidensä eläketurvan kyseisessä työeläkeyhtiössä, ja joilla on palveluksessaan jatkuvasti työntekijöitä tai jonka maksamat palkat ylittävät kuuden kuukauden aikana 8 334 euroa (vuonna 2017).

Tilapäisillä työnantajilla ei ole oikeutta asiakashyvityksiin.

5. Miten jaettava asiakashyvitys muodostuu?

Asiakashyvitysten kokonaismäärään vaikuttavat työeläkeyhtiön sijoitustoiminnan tuotto, vakavaraisuus sekä toiminnan tehokkuus.

Sijoitustoiminnan tuotot kasvattavat työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääomaa, josta yhtiö saa tilinpäätöksessään merkitä tietyn osuuden hyvityksinä maksettavaksi. Työeläkemaksun laskuperusteiden mukaan vakavaraisuuspääomasta on mahdollista siirtää asiakashyvityksiin maksimissaan 1,0 prosenttia

Lisäksi työeläkeyhtiö saa jakaa hoitokustannusylijäämän kokonaisuudessaan hyvityksiä varten.

Siirtojen edellytyksenä on, että yhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan.

Eläkeyhtiön hallitus päättää hyvityssiirron määrästä, jonka maksimisuuruuden reunaehdot määrittävät.

6. Miten asiakashyvitykset jaetaan asiakkaille?

Työeläkemaksulle on olemassa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymät laskuperusteet. Laskuperusteet määrittelevät ne säännöt, joiden mukaan työeläkevakuuttajien on kerättävä työeläkemaksua ja laskettava eläkevastuunsa.

Laskuperusteissa määrätään myös se, miten asiakashyvitykset jaetaan asiakkaille. Jakamisessa pyritään kohdistamaan ylijäämä niiden asiakkaiden hyväksi, joiden vakuutuksista se tavalla tai toisella on peräisin.

Yksittäisen asiakkaan saamaan hyvitykseen vaikuttaa se, kuinka paljon asiakas maksoi työeläkevakuutuksen ennakkomaksuja kyseisenä vuonna sekä se, kuinka suuret asiakkaan työntekijöitä koskevat eläkevastuut olivat edellisen vuoden lopussa.

Eläkevastuut tarkoittavat tulevia eläkkeitä varten rahastoituja varoja. Mitä suurempi asiakas on ja mitä pidempään se ollut kyseisen työeläkeyhtiön asiakkaana, sitä suuremmaksi eläkevastuut ovat ennättäneet kasvaa. Eläkevastuista muodostuu kyseiseen vakuutukseen liittyvä rahasto.

Asiakashyvitykset annetaan puoliksi maksujen ja puoliksi rahastojen suhteessa. Asiakkaan hyvitysosuudesta puolet saadaan jakamalla asiakkaan maksamat maksut kaikilla työeläkeyhtiön saamilla työeläkevakuutusmaksuilla ja puolet jakamalla asiakkaan kertyneet rahastot kaikilla työeläkeyhtiöön kertyneillä rahastoilla.

Alustava asiakashyvitys huomioidaan jo työeläkemaksun ennakkomaksussa. Lopullinen asiakashyvitys selviää tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen seuraavan kalenterivuoden alussa.

Asiakashyvitysten jaon osalta tullaan siirtymään yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin 1.1.2018 alkaen. Yhteisissä laskuperusteissa määritellään jatkossakin jaettavissa olevien hyvitysten enimmäismäärä, mutta se kuinka hyvitykset jaetaan asiakkaille, määritellään yhtiökohtaisissa laskuperusteissa. Niissä määritelty tapa, jolla hyvitykset jaetaan asiakkaille, kohdentaa ylijäämän nykyistä tarkemmin sille asiakasryhmälle, josta ylijäämä on muodostunut. Yhtiökohtaiset laskuperusteet koskevat ensimmäisen kerran vuodelta 2018 kertyvien ylijäämien perusteella jaettavia hyvityksiä, jotka maksetaan vuonna 2019.

Asiakashyvitystä jaetaan kaikille hyvityksen maksuvuotta edeltävän vuoden lopussa voimassa olleille työeläkevakuutuksille. Mikäli asiakas siirtää vakuutuksensa toiseen työeläkeyhtiöön, maksetaan hyvitys kolme vuotta vakuutuksen päättymisen jälkeen. Edellytyksenä on, että eläkevastuita on kertynyt vähintään 50 000 euroa. Vuonna 2017 tai sen jälkeen siirtyneille vakuutuksille maksetaan päättymisvuodelta asiakashyvityksiä samoin perustein kuin vakuutuksen jatkuessa. Päättymisvuoden jälkeen maksettava hyvitys on noin puolet aiemmasta hyvityksestä. Tason madaltuminen johtuu yhtiökohtaisten laskuperusteiden eroista.

7. Miten asiakashyvitykset huomioidaan työntekijöiden työeläkemaksussa?

Työntekijät saavat oman, asiakashyvityksiä vastaavan alennuksen omassa, palkasta perittävässä työntekijän eläkemaksuosuudessaan.

Alennus huomioidaan kaikkien alojen työntekijöiden maksuissa, vaikka asiakashyvityksiä maksavat työnantajille vain yksityisaloilla toimivat eläkeyhtiöt. Kaikkien alojen työntekijät saavat alennuksen, koska kaikkien alojen työntekijöiden eläkemaksu on yhtä suuri kuin yksityisalojen työntekijän maksuosuus.

Käytännössä asiakashyvitykset otetaan huomioon siinä kohtaa, kun määritellään vuosittain yksityisalojen keskimääräistä työeläkemaksua (TyEL-maksu).

Maksussa huomioidaan eläkeyhtiöiden keskimääräinen asiakashyvitysten määrä, joka vähennetään maksuprosentista ennen kuin maksu jaetaan työntekijän ja työnantajan maksuosuuksiin.

Esimerkiksi vuoden 2017 keskimääräinen työeläkemaksu olisi ollut 0,5 prosenttiyksikköä suurempi ilman asiakashyvityksiä. Tästä puolet olisi jäänyt työntekijöiden maksuosuudessa maksettavaksi.

8. Paljonko asiakashyvitysten määrä on keskimäärin ollut?

Asiakashyvitysten määrä vaihtelee vuosittain ja eläkeyhtiöittäin.

Esimerkiksi vuonna 2017 hyvitys on keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vakuutetuista palkoista. Vuosina 2007–2017 keskimääräiset asiakashyvitykset ovat olleet 0,3 ja 0,5 prosenttiyksikön välillä.

9. Saako työeläkeyhtiö tuottaa voittoa?

Työeläkeyhtiön tehtävänä on hoitaa lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvaa työeläkettä. Yhtiöille työeläkemaksuista kertyvät varat on tarkoitettu työeläketurvan toimeenpanoon ja niitä on lain mukaan hoidettava eläke-etuudet turvaavalla tavalla.

Työeläkeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei siis ole tuottaa voittoa omistajilleen. Siinä se poikkeaa olennaisesti muista osake- ja vakuutusyhtiöistä. Työeläkeyhtiöstä saa varoja pääasiassa vain työeläke-etuuksina ja vain laissa säädellyin menettelyin.

Työeläkeyhtiöiden toiminnassa tärkeitä periaatteita ovat turvaavuus- ja kohtuullisuusperiaate (ks. kysymys 2).

Työeläkemaksun laskuperusteet ovat kaikille työeläkeyhtiöille yhteiset, ja niiden laadinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti vakuutettujen etujen turvaamiseen. Mikäli ylijäämää syntyy, tulee se lainsäädännön mukaisesti palauttaa kohtuullisissa määrin asiakkaille. Hyvitysten enimmäismäärää koskevat laskuperusteet ovat samat kaikille yhtiöille, mutta hyvitysten jako asiakkaiden kesken määräytyy vuoden 2019 alusta lähtien yhtiökohtaisten perusteiden mukaan (ks. kysymys 6).

Sivua on päivitetty viimeksi 2.3.2017

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.