28.09.2018

Työkyvyttömyys maksaa – kaikille

Työkyvyn menettäminen on aina epätoivottavaa ihmiselle. Toimeentulon näkökulmasta katsottuna työkyvyttömyys merkitsee sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä, joka on pienempi kuin ansiotulo.

Työnantajan näkökulmasta työntekijän työkyvyttömyys tuo aina haasteita normaaliin arkeen. Varsinkin pienissä yrityksissä jo sairauspoissaolojen paikkaaminen voi olla hankalasti järjestettävissä. Väliaikaisen tuuraajan tai pidempään jatkuneessa työkyvyttömyydessä seuraajan palkkaaminen ja työhön opettaminen vievät aikaa ja rahaa. Suuremmille työnantajille työntekijöiden työkyvyttömyydestä voi seurata vaikutuksia työeläkemaksuihin.

Koko yhteiskunnan kannalta ihmisten työkyvyn ylläpitäminen on tärkeää. Tällä on suora linkki työllisyyteen ja taloudelliseen tasapainoon.

Työkyvyttömyys työeläkejärjestelmän näkökulmasta

Työkyvyttömyys näkyy eläkejärjestelmässä sekä Kelan että työeläkevakuuttajien toiminnan kautta. Kaikkiaan vuonna 2017 työkyvyttömyyseläkettä maksettiin hieman yli 200 000 henkilölle. Maksettujen työkyvyttömyyseläkkeiden euromäärä oli kokonaisuudessaan noin 2,6 miljardia euroa vuonna 2017. Tästä määrästä työkyvyttömyyseläkkeinä maksettiin työeläkejärjestelmästä noin 1,9 miljardia euroa, joka oli noin 7 prosenttia työeläkemenosta.

Työkyvyttömyyseläkemenot rahoitetaan kansaneläkkeen osalta verovaroin, työeläkejärjestelmän osalta pääosin työnantajien ja työntekijöiden työeläkemaksuilla. Työeläkemaksuilla saa sekä turvan vanhuuden, työkyvyttömyyden että perheenhuoltajan kuoleman varalta. Työntekijöiden maksuosuus työeläkemaksusta on sama alasta riippumatta, mutta työnantajan maksuosuuteen voi vaikuttaa muun muassa työntekijöille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä.

Voidaanko työkyvyttömyyteen vaikuttaa työeläkejärjestelmässä?

Koska työkyvyttömyys on sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta epätoivottavaa, työeläkejärjestelmään on luotu joitakin elementtejä, joilla voidaan vaikuttaa työkyvyttömyyteen ja myös sen kustannuksiin.

Yksi ennaltaehkäisevä elementti on työeläkevakuuttajien tarjoama työhyvinvointitoiminta asiakkailleen. Tämän avulla edistetään henkilöstön työhyvinvointia ja pyritään torjumaan työkyvyttömyyden syntymistä jo ennalta. Käytännössä toiminnalla parannetaan esimerkiksi johtamista, esimiestyötä, tiimityötä ja osaamisen kehittämiseen liittyviä toimintatapoja työpaikoilla.

Toinen merkittävä elementti on työeläkevakuuttajien mahdollistama ammatillinen kuntoutus, jonka avulla työelämässä olevalle, mutta työkyvyn ongelmien kanssa kamppailevalle pyritään löytämään jatkoa työelämään esimerkiksi kuntoutuksen tai vaikkapa uuden koulutuksen kautta. Vaikka ammatillinen kuntoutus maksaa, sen tuoma hyöty on kuitenkin suurempi kuin sen tuoma taloudellinen haitta. Yksilölle onnistunut ammatillinen kuntoutus tuo mahdollisuuden jatkaa työelämässä ja siten myös taloudellista turvaa. Työnantajille ja työeläkejärjestelmälle tämä tuo kustannussäästöjä: arvion mukaan jo reilun vuoden mittainen työuran jatkuminen kuntoutuksen avulla tuo kuntoutukseen sijoitetun rahan takaisin.

Yksilölle onnistunut ammatillinen kuntoutus tuo mahdollisuuden jatkaa työelämässä ja siten myös taloudellista turvaa.

Suurille työnantajille on lisäksi luotu kannustin pitää huolta työntekijöiden työkyvystä esimerkiksi yllä mainituilla keinoilla. Tämä kannustin on sisään leivottu yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksun määräytymisperiaatteisiin niin kutsutun maksuluokkamallin avulla. Samantapainen kannustin on myös kunnallisessa ja valtion eläkejärjestelmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan työeläkemaksun määrässä otetaan huomioon työnantajan työntekijöille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset. Maksuluokkamalli toimii niin, että jos näitä työkyvyttömyyseläkekustannuksia on keskimääräistä enemmän, työnantajan työeläkemaksu on myös keskimääräistä maksua korkeampi. Päinvastaisessa tilanteessa työeläkemaksu on keskimääräistä pienempi.

Mallin vaikuttavuuden arviointi on osoittautunut hankalaksi. Kuitenkin Eläketurvakeskuksen työnantajille tekemän kyselytutkimuksen mukaan tällainen maksuvaikutus työnantajalle kannustaa yrityksiä huolehtimaan työntekijöidensä työkyvystä ja yritykset myös pitävät mallia melko toimivana.

Vaikka mitkään keinot tai elementit eivät poista täysin työkyvyttömyyttä, on kaikki keinot kuitenkin käytettävä työkykyisyyden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Siitä hyötyvät kaikki.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.