Yksityisalojen työntekijöiden työeläkkeet maksetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkevakuutusmaksuilla. Maksun suuruus määritetään etukäteen kullekin kalenterivuodelle. Maksu koostuu erilaisista osista, joiden suuruuden tarvetta arvioidaan vakuutusmatemaattisilla laskelmilla. Laskelmien perusta tulee lainsäädännöstä.

  1. Mikä on työeläkevakuutusmaksu?
  2. Mihin kerätyt maksut päätyvät?
  3. Miten maksun suuruus määräytyy?
  4. Mistä osista maksu koostuu?
  5. Miksi työeläkemaksut eivät täsmälleen vastaa menoja, vaan niistä kertyy ylijäämää eli puskureihin varoja?
  6. Kun työkyvyttömyyseläkemaksun keräämisen ja eläkkeiden alkamisen välillä on aikaviivettä, mitä varoille tapahtuu tuolla väliajalla?
  7. Miksi työnantajilta on joinain vuosina peritty enemmän työkyvyttömyysmaksuja kuin mitä tarvittiin todellisten työkyvyttömyyseläkkeiden rahoittamiseksi, mikä johti myös ja puskureiden kasvuun?
  8. Miten maksujen perusteet lasketaan?
  9. Miten voidaan varmistua siitä, että työkyvyttömyyseläkemaksua peritään oikea määrä?

1. Mikä on työeläkevakuutusmaksu?

Suomen työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla. Eri alojen eläkkeiden rahoituksesta määrätään eri eläkelaeissa. Valtio tukee lisäksi osittain joidenkin eläkelakien mukaisia eläkkeitä (muun muassa yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merimiesten eläkkeitä).

Lakisääteistä työeläkevakuutusmaksua peritään työntekijöiden palkkoihin perustuen ja sillä katetaan suomalaisten työeläkkeitä. Maksun maksavat yksityisten ja julkisten alojen työntekijät ja työnantajat yhdessä. Yrittäjät ja maatalousyrittäjät maksavat eläkevakuutusmaksut työtulojensa perusteella.

2. Mihin kerätyt maksut päätyvät?

Osa yksityisaloilla kerättävistä maksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten (eläkkeen rahastoitu osa) ja osalla maksua rahoitetaan suoraan kunkin vuoden eläkemenoja (eläkkeen tasausosa). Rahastoidusta osasta ja sen hoidosta vastaavat jokainen työeläkevakuuttaja erikseen, tasausosa on eläkevakuuttajien yhteisellä vastuulla.

Osittainen rahastointi koskee yksityisten alojen työntekijöiden eläkkeitä. Yrittäjä- ja maatalouseläkkeitä ei rahastoida. Julkiselle sektorille on kerätty puskuriluonteisia rahastoja, joiden avulla hillitään työeläkemaksujen nousupaineita. Kyse ei kuitenkaan ole osittaisesta rahastoinnista samalla tavalla kuin yksityisaloilla.

3. Miten maksun suuruus määräytyy?

Työeläkevakuutusmaksu määritetään vakuutustoiminnan yleisen käytännön mukaisesti etukäteen kullekin vuodelle. Työmarkkinakeskusjärjestöt edustavat työeläkemaksujen rahoittajia, työnantajia ja työntekijöitä. Ne neuvottelevat kunkin vuoden yksityisalojen työeläkemaksun keskimääräisestä tasosta joko yhdeksi tai useammaksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelutuloksen pohjalta työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikkojen yhteinen työryhmä, Telan laskuperustejaos, tekee sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen seuraavan vuoden maksun laskentaperusteista. Ministeriö vahvistaa perusteet.

Työeläkevakuuttajien vakuutusmatemaatikot tekevät myös työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen pohjaksi laskelmia ja tutkimuksia tulevista eläkemenoista, jotta voidaan arvioida, paljonko maksuja tarvitaan menojen kattamiseen.

4. Mistä osista maksu koostuu?

Maksu koostuu vanhuuseläkeosasta, työkyvyttömyyseläkeosasta, tasausosasta ja muista kuluista. Maksua pienentää eläkeyhtiöiden asiakkailleen antamat asiakashyvitykset. Kunkin osan suuruus määritellään erikseen ja niistä yhdessä koostuu keskimääräinen eläkevakuutusmaksu.

Työeläkemaksun eri osat on kuvattu tarkemmin Työeläkemaksut-sivullamme kohdassa Työeläkemaksun osat. Työkyvyttömyyseläkeosaan vaikuttavaa maksuluokkamallia on kuvattu tarkemmin tietopaketissamme Kysymyksiä ja vastauksia työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksen maksuluokkamallista.

5. Miksi työeläkemaksut eivät täsmälleen vastaa menoja, vaan niistä kertyy ylijäämää eli puskureihin varoja?

Lainsäädännön mukaan vakuutusmaksut on määritettävä turvaaviksi. Kerättävät vakuutusmaksut on aina mitoitettava niin, että maksettavaksi tulevat korvaukset varmasti pystytään kattamaan. Tämän vuoksi kerättävistä maksuista kertyy tyypillisesti ylijäämää, joka siirretään puskureihin. Kohtuusperiaatteen mukaan liian suureksi kertynyttä ylijäämää on palautettava mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla.

Suomalaisten tulevia eläkkeelle jäämisiä ja siten maksettavien eläke-etuuksien suuruutta on mahdotonta tarkalleen tietää etukäteen. Siksi määrien vaihteluun pitää varautua näillä rahapuskureilla. Jos eläkkeitä tulee maksuun enemmän kuin on arvioitu, ylimenevä osuus otetaan puskurista. Vastaavasti jos eläkkeitä tulee maksuun oletettua vähemmän, yli jäävä osuus varastoidaan puskuriin. Työeläkevakuuttajakohtaiselle rahastoitavalle osalle ja yhteisvastuulla olevalla, maksuun menevällä osalla on omat puskurinsa.

6. Kun työkyvyttömyyseläkemaksun keräämisen ja eläkkeiden alkamisen välillä on aikaviivettä, mitä varoille tapahtuu tuolla väliajalla?

Työkyvyttömyysmaksua peritään yleisen vakuutustoiminnan periaatteen mukaan ennakkoon. Maksu mitoitetaan niin, että maksulla saatu tulo riittää kattamaan puolet siitä menosta, joka aiheutuu kahden seuraavan vuoden eläketapahtumista. Menolla tarkoitetaan sitä koko rahamäärää, joka riittää kattamaan työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen enimmillään vanhuuseläkeikään saakka. Eläketapahtuma tarkoittaa käytännössä sellaista sairastumista, jonka perusteella henkilölle myöhemmin myönnetään työkyvyttömyyseläke. Eläketapahtumasta eli sairastumisesta työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen voi olla on pitkä viive. Maksu mitoitetaan arvioimalla tulevien eläketapahtumien määrää ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Työkyvyttömyysmaksuna kerättyjä varoja tarvitaan myönnettyjen eläkkeiden rahoittamiseen siis vasta paljon myöhemmin, kuin mitä maksu on kerätty. Maksun keräämisen ja eläkkeen myöntämisen välisen ajan varat ovat tätä tarkoitusta varten erikseen muodostetuissa varausrahastoissa. Näiden varausten avulla maksut ja kustannukset pyritään jaksottamaan kohdalleen eri vuosille.

Varaukset pienenevät tai suurenevat sen mukaan, miten näkemys tulevien työkyvyttömyyseläkkeiden määristä ja kustannuksista muuttuu. Jos uusi arvio tulevista työkyvyttömyyseläkkeistä on pienempi kuin edellisen vuoden arvio, niin erotus siirtyy vakuutustoiminnan riskejä kattavaan puskuriin eli vakavaraisuuspääomaan. Päinvastaisessa tilanteessa taas syntynyt vaje katetaan samasta puskurista. Aiemmin tähän käyttöön tarkoitettu puskurirahasto oli nimeltään tasoitusmäärä, joka yhdistyi osaksi vakavaraisuuspääomaa vuoden 2017 alusta.

7. Miksi työnantajilta on joinain vuosina peritty enemmän työkyvyttömyysmaksuja kuin mitä tarvittiin todellisten työkyvyttömyyseläkkeiden rahoittamiseksi, mikä johti myös puskureiden kasvuun?

Puskureiden kasvu 2000-luvulla liittyi 1990-luvun lopulla tapahtuneeseen työkyvyttömyyseläkkeiden määrän voimakkaaseen laskuun. Tuolloin 90-luvulla kerättiin tarpeettoman paljon varoja suhteessa katettaviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Työkyvyttömyysmaksua pyrittiin sittemmin alentamaan siten, että puskurirahastoa saataisiin pienemmäksi.

Maksun alentaminen ei kuitenkaan johtanut puskurin purkautumiseen toivotulla vauhdilla. Tämä johtui ennen kaikkea siitä, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän ennustaminen on haastavaa. Siitä kun henkilö sairastuu, on pitkä viive siihen, että työkyvyttömyyseläke myönnetään, ja eläköitymistieto näkyy työeläkevakuuttajan tilastoissa. Eläkemaksu joudutaan kuitenkin keräämään arvion pohjalta kollektiivisesti jo siinä vaiheessa, kun henkilö on vielä työelämässä.

Työkyvyttömyyseläkepuskurin pienentämiseksi pienten ja keskisuurten yritysten työkyvyttömyysmaksuja alennettiin vuosina 2002-2005. Lisäksi pk-yritysten työkyvyttömyys- ja työttömyysmaksuja alennettiin vuosina 2006-2011 yhteensä 1,2 miljardia euroa, mutta eri tekniikalla. Vuonna 2013 alennettiin kaikkien työnantajien työkyvyttömyysmaksua. Lisäksi vuonna 2016 maksua alensi eläkesopimuksen mukainen tilapäinen alennus.

Kun työkyvyttömyyseläketapausten määrä alentui ennakoitua nopeammin, niitä varten varatut puskurit eivät pienentyneet halutulla vauhdilla.

Työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikot tekivät vuonna 2013 selvityksen tasoitusmäärän suuruudesta ja riittävyydestä työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän pyynnöstä. Tasoitusmääräselvitys on luettavissa kokonaisuudessaan sivuiltamme. Selvitystä käytettiin taustatietona sen jälkeen käydyissä työmarkkinajärjestöjen työeläkemaksuneuvotteluissa, minkä lopputuloksena muun muassa vuoden 2016 työeläkemaksua alennettiin tilapäisesti.

8. Miten maksujen perusteet lasketaan?

Laskelmia tekevät työeläkevakuuttajien vakuutusmatemaatikot. Vakuutusmatemaattisten laskelmien perusta tulee lainsäädännöstä.

Vakuutusmatemaattiset laskelmat perustuvat aina arvioihin, joissa tulevaisuutta pyritään ennustamaan historiassa tapahtuneen avulla. Vaikka laskelmat tehdään oikein ja arviot parhaiden käytössä olevien tietojen valossa, ei voida taata, että todellisuus lopulta noudattaa näitä arvioita.

9. Miten voidaan varmistua siitä, että työkyvyttömyyseläkemaksua peritään oikea määrä?

Työkyvyttömyysmaksusta päätetään osana työeläkemaksun kokonaisuutta. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat työeläkemaksun tasosta.

Telan laskuperustejaos teki vuonna 2013 tasoitusmääräselvityksen työkyvyttömyyspuskureiden riittävyydestä ja käytöstä. Työkyvyttömyyspuskurin oikeasta mitoituksesta on tehty aiemminkin säännöllisesti selvityksiä, edellinen on vuodelta 2006. Aiemmin tällä työkyvyttömyyspuskurilla tarkoitettiin tasoitusmäärää, joka yhdistyi osaksi vakavaraisuuspääomaa vuoden 2017 alusta.

Selvityksillä on saatu tarkempaa tietoa puskureista. Työmarkkinajärjestöt käyttivät selvityksiä tulevien, työeläkemaksua koskevien neuvottelujensa taustatietona.

Laskuperustejaokseen kuuluvat työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikot sekä asiantuntijoina Eläketurvakeskuksen, sosiaali- ja terveysministeriön ja Telan edustajat.

Työeläkemaksu ja työkyvyttömyysmaksu osana sitä määritetään muiden vakuutusmaksujen tapaan kullekin vuodelle ennakkoon. Näin ollen maksun tasosta päättäminenkin perustuu aina arvioihin, jotka tehdään tarkimman mahdollisen saatavilla olevan tiedon perusteella.

Ei kuitenkaan voida taata, että todellisuus aina välttämättä täsmälleen noudattaisi ennakoitua kehitystä ja että maksu siten jatkossakaan sataprosenttisesti vastaisi toteutuneita työkyvyttömyyseläketapauksia.

Lisätietoja:

Tämä Q&A on päivitetty viimeksi 6.11.2020. Q&A:ta ei enää jatkossa päivitetä, vaan ajantasainen tieto työeläkemaksuista löytyy Työeläkemaksut-sivultamme.

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.