Siirry sisältöön

Vakuutusmaksukorko irti lattiasta

Kuten kaikki korot, myös työeläkevakuuttamisessa käytettävä vakuutusmaksukorko on lähtenyt nousuun. Vakuutusmaksukoron kohdalla tilanne on miltei historiallinen. Tähän asti korko on ollut tasaisen varmasti lattiakorkonsa verran eli 2,00 prosenttia. Vuoden 2023 alussa se nousee 2,45 prosenttiin. Tämä nousu voi näkyä sopimustyönantajien ja yrittäjien maksamissa työeläkemaksuissa.

Mikä vakuutusmaksukorko?

Sopimustyönantajilla vakuutusmaksukorko lisätään maksettavaan työeläkemaksuun silloin, kun ne maksetaan teoreettisen eräpäivän jälkeen.

Työnantajan tulee lähtökohtaisesti maksaa työeläkemaksut työeläkevakuuttajalle viimeistään niin kutsuttuna teoreettisena eräpäivänä eli palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden viimeiseen päivään mennessä. Esimerkiksi lokakuussa maksetuista palkoista perityt työeläkemaksut tulee suorittaa marraskuun loppuun mennessä. Kun maksut suoritetaan tässä aikataulussa, ei niihin lisätä vakuutusmaksukorkoa.

Sopimustyönantajilla on edellä mainitusta poiketen mahdollisuus erikseen sopia työeläkeyhtiön kanssa työeläkemaksulle teoreettista eräpäivää myöhempi eräpäivä. Sopimustyönantajia ovat ne työnantajat, joilla on jatkuvasti vähintään yksi työntekijä palveluksessaan tai maksetut palkat ylittävät tietyn kuukausirajan. Nämä työnantajat voivat sopia eräpäivän siten, että työeläkemaksu erääntyy viimeistään palkanmaksukuukauden jälkeisen toisen kalenterikuukauden lopussa. Tällöin esimerkiksi lokakuun palkoista perityt työeläkemaksut erääntyisivät viimeistään joulukuun lopussa. Mikäli työeläkemaksujen eräpäivää siirretään edellä kuvatulla tavalla, lisätään työeläkemaksuun vakuutusmaksukorko palkanmaksukuukautta seuraavan toisen kuukauden alusta alkaen.

Yrittäjillä työeläkemaksuun joko lisätään tai vähennetään vakuutusmaksukorko riippuen siitä, ajoittuuko työeläkemaksu alku- vai loppuvuoteen. Yrittäjä voi tietyin ehdoin valita itse työeläkemaksujensa eräkuukaudet sekä erien lukumäärän. Edullisimmaksi yrittäjälle tulee, jos vuotuinen työeläkemaksu maksetaan yhdessä erässä tammikuussa.

Vakuutusmaksukorkoa ei tule sekoittaa viivästyskorkoon, sillä ne ovat eri asioita. Vakuutusmaksukoron lisäksi myös viivästyskorko tulee maksettavaksi, jos työnantaja tai yrittäjä ei maksa työeläkemaksua viimeistään työeläkeyhtiön kanssa sovittuna eräpäivänä. Viivästyskorko lasketaan tällöin sovitusta eräpäivästä työeläkemaksun varsinaiseen maksupäivään saakka.

Vakuutusmaksukorko käyttöön vuonna 2016

Vakuutusmaksukorko otettiin käyttöön vuoden 2016 alusta, kun katsottiin, että aiemmin käytössä ollut, markkinakorosta poikkeava perustekorko ei soveltunut kaikkiin työeläkevakuutuksessa käytettäviin korkoutuksiin. Perustekorko pohjautuu yksityisalojen (TyEL) työeläkevakuuttajien ja Merimieseläkekassan keskimääräiseen vakavaraisuuteen, joten se saattaa poiketa markkinakoroista hyvinkin selvästi ja on pääsääntöisesti korkeampi.

Kun perustekorkoa käytettiin työeläkemaksujen korkouttamisessa, se saattoi johtaa tilanteeseen, jossa työeläkemaksua maksavien työnantajien oli mahdollista saada tästä itselleen etua ajoittamalla sopivasti vakuutusmaksujen maksamista ja vastaavasti työeläkevakuuttajalle tästä koitui vastavuoroisesti haittaa.

Garantian TyEL-viitekorko määrittelee vakuutusmaksukoron

Vakuutusmaksukorko määritellään työntekijän eläkelain mukaisille vakuutusmaksuille kaksi kertaa vuodessa takausvakuuttamiseen erikoistuneen riippumattoman vahinkovakuutusyhtiö Garantian noteeraaman 12 kuukauden TyEL-viitekoron mukaan, ollen kuitenkin aina vähintään 2,0 prosenttia. TyEL-viitekorko määräytyy euribor-korkojen sekä euroalueen valtioiden viitelainojen tuottojen perusteella. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva vakuutusmaksukorko perustuu 1.11.2022 mukaiseen TyEL-viitekorkoon ja on 2,45 prosenttia. Seuraavan kerran korko lasketaan 2.5.2023 TyEL-viitekoron tilanteesta ja laskettu arvo tulee voimaan 1.7.2023 alkaen.

Yrittäjän eläkelain alaisille vakuutusmaksuille käytetään koko vuoden samaa 1.1. voimaan tullutta vakuutusmaksukorkoa.

Nimensä mukaisesti vakuutusmaksukorkoa käytetään vakuutusmaksujen korkoutuksessa, mutta lisäksi myös työeläkevakuuttajien välisen kustannustenjaon Eläketurvakeskuksen välityksellä tapahtuvan maksuliikenteen korkoutuksissa. Kustannustenjaosta löytyy lisätietoja Eläketurvakeskuksen Työeläkkeiden kustannustenjako -sivulla.

Kommentit

Vastaa