Aivo-orgasmi kuiskaamalla – työn murros on jo täällä
Helsingin sanomat kertoi syyskuussa Matilda Koivistosta, joka tuottaa aivo-impulsseja äänellään. Kyse on ASMR –ilmiöstä (autonomous sensory meridian response). Ilmiö on suomennettu aivo-orgasmiksi. Kyseessä on äänellä tuotetuista aisteja kihelmöivistä ärsykkeistä. Sosiaalisessa mediassa on paljon esimerkkejä äänistä ja sanoista, jotka tuottavat mielihyvää.
Olisin luultavasti ohittanut ja unohtanut tämän uutisen nopeasti, mutta pian tämän jälkeen olin keskustelemassa kansanedustajien avustajien kanssa eläkejärjestelmästä ja sen tulevaisuudesta. Kiireiset avustajat olivat saapuneet paikalle kiitettävästi. Mutta viereisen salin huomiota herättävä väenpaljous sai minut uteliaaksi. Salissa kokoontui ääniterapian ammattilaisia. Heitä oli paikalla toista sataa.
Miten työn murros vaikuttaa eläkejärjestelmään?
Puhumme paljon uudesta työstä ja perinteisen työn murroksesta. Toiset odottavat sitä edelleen, toiset ovat jo pitkään yrittäneet kertoa, että sehän on ollut jo kauan täällä. Herää kysymys, mitä se työn murros on? Minua kiinnostaa erityisesti, miten se paljon puhuttu työn murros vaikuttaa eläkejärjestelmään. Ensin pitäisi kuitenkin olla selvillä, miten voimme määritellä työn murroksen, tai siihen usein liitetyn käsitteen, uuden työn.
Työn murroksella voidaan käsittää tilannetta, jossa ansiotyöstä siirrytään kokonaan tai osittain yrittäjäksi. Tai päin vastoin. Tämä kysymys ei ole suinkaan uusi. Jo pitkään on pohdittu sosiaaliturvan yhteensovittamista kun liikutaan palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastossa. Selkeitä vastauksia pohdinnasta ei ole tullut. Eläkejärjestelmän osalta säännöt ovat selkeät: palkkatyöstä kertyy eläkettä ansaitun palkan perusteella ja yrittäjyydestä maksettujen ennalta määriteltyjen vakuutusmaksujen perusteella.
Uuden työn tekemisen muodoissa ei välttämättä ole aina selvää, missä roolissa – palkansaajana vai yrittäjänä – työtä tehdään. Itse työt voivat olla vanhojakin ammatteja, mutta sen suorittamisen formaatti ei oikein mahdu nykyisiin tunnusmerkkeihin. Mutta onko itse työ murroksessa, jos sen juridinen merkitys on epäselvä?
Uusi työ – eläkejärjestelmä toimii
Työn murroksella voidaan käsittää myös tilannetta, jossa niin sanotut toimialat muuttuvat tai ammatteja yksinkertaisesti katoaa. Samalla uusia töitä tai ammatteja syntyy. Näissä tilanteissa eläkejärjestelmä toimii edelleen: palkoista kertyy eläkettä, yrittäjyydestä kertyy eläkettä. Tämä tilanne ei ole uusi.
Koko työeläkejärjestelmän olemassaolon ajan työ ei ole ollut stabiili olotila, vaan sen kysyntä, tarjonta ja muoto ovat vaihdelleet. Työn sähköistyminen ja digitalisaatio ylipäätään on muuttanut jo itsessään paljon työn sisältöä. Vanhoja töitä on kadonnut, uusia syntynyt.
Ääniterapian ammattilaisten runsaus kertoo kysynnän kasvusta. On hienoa, että ääniterapiasta on silloin myös tarjontaa. Toiminta on vastikkeellista, joko ammatinharjoittajien tai palkansaajien ominaisuudessa. Tästä toiminnasta saadaan toimeentuloa elämiseen, ja samalla kertyy eläke, vanhuudenturva.
Ihmisten vanhuudenturvan ja eläkejärjestelmän kannalta keskeistä on, että meillä on vanhoja töitä, uusia töitä, ylipäätään siis töitä. Se, että työn sisältö olisi vaikkapa aivojen stimulointia kuiskaamalla on yhtä arvokasta niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta kuin mikä tahansa muukin työ. Pääasia on, että työn tai sen tekemisen muotojen muuttuessa huolehdimme vanhuuden turvan järjestämisestä.
Ja ihan tiedoksi: ainakin osittain ääniterapia on ikivanha itämainen hoitomuoto, ei suinkaan mikään uusi keksintö…
Kommentit