Vakavaraisuusrajan laskemiseen ja sijoitusten hajauttamiseen liittyvät määräykset ja ohjeet

Lausuntomme pääkohtina toteamme seuraavaa:

• Pidämme hyvänä asiana sitä, että Finanssivalvonnan määräyksillä ja ohjeilla on pyritty selkeyttämään ja tarkentamaan lainsäädännössä esitettyä laskentaa.
• Määräys- ja ohjeluonnos on kuitenkin kirjoitettu sellaiseen muotoon, joka päätyy useammassa määräyskohdassa siihen tulkintaan, että tietyntyyppiseen sijoitusinstrumenttiin sijoittaminen ei olisi mahdollista. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että työeläkevakuuttajat joutuisivat myymään tietyntyyppiset sijoituskohteensa ohjeistuksen takia ja luopumaan niiden käytöstä myös tulevaisuudessa.
• Mielestämme on tärkeää, että työeläkevakuuttajilla olisi mahdollisuus tuottavaan sijoitustoimintaan oman vakavaraisuutensa puitteissa myös tulevaisuudessa. Tämä on mielestämme ollut tavoitteena myös vuoden 2017 alussa voimaan tulevassa uudessa vakavaraisuussääntelyssä.
• Vuonna 2017 voimaantulevassa vakavaraisuussääntelyssä on tavoiteltu myös käytännöllistä, yhdenmukaista ja riittävän yksinkertaista sääntelykehikkoa. Määräys- ja ohjeluonnos ei saisi estää näiden tavoitteiden toteutumista.
• Muita tarkentavia huomioita esitämme alla olevissa kohdissa.

Kohta 5.2 Välillisten sijoitusten keskimääräisen luottoluokituksen laskeminen

Määräysluonnoksessa määritellyn keskimääräisen luottoluokituksen laskenta ei ole helpompi tapa laskea pääomavaadetta, jos laskentaan tarvitaan tietoa välilliseen sijoitukseen sisältyvistä yksittäisistä sijoituksista. Uutta vakavaraisuuslakia (Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta) valmistellessa keskimääräisen luottoluokituksen käytöllä tavoiteltiin jossain määrin karkeampaa menettelyä, jos yksittäisen sijoituksen tietoja ei olisi saatavissa. Mielestämme määräysluonnoksen teksti ei nyt toteuta tätä ajatusta. Lisäksi, jos kohdissa (4) ja (5) kuvatuilla tavoilla välillistä sijoitusta ei ole mahdollista avata yksittäisen sijoituksen tasolle, tulkitsemme asiaa niin, että tämän tyyppiseen sijoituskohteeseen ei saa sijoittaa.

Kohta 6.1. Valuuttariskin laskeminen

Määräysluonnoksen kohdissa (2) ja (3) kuvataan valuuttariskille altistuvien positioiden pääomavaatimuksen laskentaa. Lyhyiden ja pitkien positioiden netottaminen ei ole sallittua ja valuuttaparille on laskettava kaksisuuntaisen stressin avulla pääomavaatimus. Tämä aiheuttaa käytännössä kaksinkertaisen pääomavaatimuksen valuuttaparille.

Ehdotamme, että valuuttariskille altistuvat positiot tulisi laskea valuutoittain yhteen nettomääräisinä euroa vastaan ennen stressaamista, ja tätä varten valuuttapareissa tehtyjen pitkien ja lyhyiden positioiden netottaminen tulisi sallia.

Kohta 8.1 Välillisten sijoitusten riskien huomioon ottaminen

Määräysluonnoksen kohdassa (6) on kuvattu välillisen sijoituksen riskien selvittämistä varten tarvittavien tietojen ominaisuuksia. Tietojen ajantasaisuus määritellään sillä, että tiedot on saatavilla kuukausittain. Lisäksi eläkelaitoksen tulee selvittää tietojen luotettavuus.

Käytännössä eläkelaitoksen on luotettava rahastosta saamiinsa tietoihin. Tietoja ei ole myöskään aina mahdollista saada kuukausittain. Jos kohdan (6) tietojen ajantasaisuusvaatimusta ja tietojen luotettavuuden toteamista ei ole mahdollista tehdä, tarkoittaa se tulkintamme mukaan sitä, että tämän tyyppiseen sijoituskohteeseen ei ole mahdollista sijoittaa.

Ehdotamme, että kohdasta (6) poistetaan lause ”Tietojen luotettavuuden varmistamisen tulee perustua eläkelaitoksen tekemiin perusteltuihin selvityksiin ja analyyseihin saatavissa olevan tiedon luotettavuudesta”. Lisäksi tulisi määritellä, mitä tehdään siinä tapauksessa, jossa tietojen ajantasaisuusvaatimus ei täyty.

Jos kohdassa (13) kuvattua rahastoindeksiä ei ole käytettävissä, todetaan ohjeessa, että hedge-rahaston luokitteleminen sijoitustyylin mukaan ei ole mahdollista. Tämä on mielestämme ristiriidassa kohdan (10) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen eläkelaitoksen vakavaraisuuslaskennassa käytettävistä välillisten sijoituksien sijoitustyyleistä 2 § 1 mom. kanssa. Kohta (13) tarkoittaa tulkintamme mukaan sitä, että tämän tyyppiseen sijoituskohteeseen ei saa sijoittaa.

Ehdotamme, että kohdan (13) viimeinen lause poistetaan.

Kohta 9.1 Johdannaissopimuksen huomioon ottaminen riskiluokan odotetun tuoton ja riskiarvon laskennassa

Määräysluonnoksen kohdassa (5) kuvataan johdannaissopimusten riskiarvojen laskentaa. Laskenta tulee tehdä määräysluonnoksen mukaan full valuation –menetelmällä. Deltavasta-arvomenetelmä on mahdollinen, jos sillä laskettu riskiluokan pääomavaatimus on alle kaksi prosenttiyksikköä alempi kuin full valuation –menetelmällä laskettu pääomavaatimus.

Uudessa vakavaraisuuslain 19 §:ssä on määritelty, että eläkelaitos voi käyttää deltavasta-arvomenetelmää yhden tai useamman riskiluokan riskiarvon laskennassa, jos menetelmän käyttö ei kokonaisuus huomioon ottaen aliarvioi johdannaissopimuksiin sisältyviä riskejä. Lainsäädäntöä valmistellessa pyrittiin välttämään kahdella laskentatavalla tehtyä laskentaa ja niiden erotuksen kautta tehtävää määrittelyä sille, mikä tulkitaan riskien aliarvioimiseksi.

Ehdotamme, että kohtaa muutetaan siten, että deltavasta-arvomenetelmän käytölle määritellään sellainen käyttöehto, jonka toteamiseen ei tarvita molemmilla laskentatavoilla (full valuation, deltavasta-arvo) tehtävää laskentaa.