Siirry sisältöön

Nainen, nakertaako huijarisyndrooma eläkettäsi?

Näin kansainvälisenä naistenpäivänä on pysähdyttävä tarkastelemaan suomalaisia naisia. Miten me pärjäämme työelämässä, entä eläkkeellä? Työuran aikaiset ansiot määrittävät, minkä kokoiseksi eläke muodostuu. Työeläke heijastelee kaikkia uran aikaisia valintoja: mille alalle hakeudun, millaista uraa teen, kuinka pitkäksi aikaa jään kotiin hoitamaan lasta.

Töissä naisen euro on noin 83 senttiä ja eläkkeellä 78 senttiä. Laskuharjoitus konkretisoi sentit. Siinä missä miehet porskuttavat 365 päivää, naiset työskentelevät marras- ja joulukuun palkatta. Mummon eläkkeenmaksu loppui jo lokakuun puolivälissä.

Vaatimattomuus ei kaunista työeläkettä

Työelämän muutos, paine kehittää jatkuvasti omaa osaamista ja ammatinvaihdot ovat omiaan ruokkimaan meissä kaikissa piilevää huijarisyndroomaa. Huijarisyndroomalla tarkoitetaan sitä, että pätevä ja osaava ihminen ei usko itseensä vaan ajattelee huijaavansa muita pitämään häntä taitavana. Onnistumiset tuntuvat sattumalta tai hyvältä mäihältä.

Olennaista on se, että ajatusvääristymä voi jarruttaa hyvää etenemisvauhtia työuralla. Ihminen jääkin polkemaan paikalleen, vaikka hänellä olisi edellytykset ja halua puskea eteenpäin ja tarttua uusiin haasteisiin. Vääristynyt asenne hidastaa ura- ja palkkakehitystä ja näivettää siten eläkkeen kertymistä.

Huijarisyndrooma ja sen sukulaiset, perfektionismi ja huono itsetunto, eivät tietenkään ole vain naisten vaiva. Naiset kuitenkin lähtevät eläkekisaan jo valmiiksi takamatkalta. Syndrooma tavoittaa jotakin olennaista naisten alhaisempien palkkojen ja eläkkeiden taustalla: yksi ongelmista on, että naisten pitää uskaltaa haastaa olemassa olevia yhteiskunnan rakenteita ja hierarkioita. Meidän pitää osata pyytää lisää palkkaa, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Vaatimattomuus ei työeläkettä kaunista.

Heikompien eläkkeiden taustalla on palkka

Juuri palkkakehityksestä pitäisi puhua. Hieman yllättäen sukupuolten välisten eläke-erojen taustalla ei niinkään ole naisten lyhyemmät työurat. Nyt eläkkeelle siirtyvien naisten työurat jäävät vain puolitoista vuotta lyhemmiksi kuin miehillä, ja nykykehityksellä ero on käytännössä jo kurottu umpeen.

”Vaikka naisten eläkkeet ovat parantuneet roimasti, sukupuolten välinen ero eläkkeissä ei juuri ole muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana.”

Pääsyy on palkoissa. Vaikka naisten eläkkeet ovat parantuneet roimasti, sukupuolten välinen ero eläkkeissä ei juuri ole muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Merkittävää muutosta ei ole myöskään näköpiirissä. Naisten keskimääräiset palkat ovat selvästi miehiä alhaisempia vielä pitkään. Tämä näkyy tulevissa eläkkeissä.

Eläketurvaa rakennetaan kaikissa elämänvaiheissa

Työeläjärjestelmä on siinä mielessä lempeä, että se palkitsee kaikesta työstä arvottamatta mitään työpanosta korkeammalle kuin toista. Eläkettä vanhuuden tai työkyvyttömyyden varalle kertyy 1,5 senttiä jokaisesta ansaitusta eurosta. Lisäksi eläkettä kertyy nykyisin myös monilta palkattomilta jaksoilta, kuten tutkintoon johtavasta opiskelusta ja vanhempainvapaiden ajalta.

Huijarisyndroomat voidaan voittaa toinen toista auttaen. Kannustamalla toisiamme kehitämme tulevaisuuden työpaikoista tasa-arvoisempia niin palkkojen kuin esimerkiksi perhevapaisiin liittyvien normien kannalta. Pienistä puroista kasvaa suuria virtauksia.

Jokanaisen askelmerkit hyville eläkepäiville

  • Mieti, mille alalle kouluttaudut ja hakeudut töihin. Perinteisten naisten alojen palkkataso on alhaisempi kuin miesten alojen.
  • Tunne oman alasi palkat ja pidä huolta palkkakehityksestäsi. Ota palkka esille, kun haet uutta työpaikkaa tai tehtäväsi muuttuvat.
  • Palkka on vain kolikon toinen puoli. Useimmiten ”ihan hyvä” riittää, eikä palkan pantiksi tarvitse pingottaa uupumukseen asti. Huolehdi omasta jaksamisesta ja työkyvystä. Jos virtaa ja töitä riittää, eläkettä voi parantaa jatkamalla työuraa alimman eläkeiän yli.
  • Lasten kasvattaminen kotona tai uran luominen ovat arvovalintoja, joita meillä on vapaus tehdä. Kannattaa kuitenkin miettiä, kuinka pitkäksi aikaa jää kotiin hoitamaan lapsia. Työeläkettä kertyy äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta sekä kotihoidon tuesta, jos siihenastisella uralla on tietty vähimmäismäärä ansioita. Eläkekertymä ei vastaa palkasta kertyvää eläkettä, vaan voi jäädä huomattavastikin pienemmäksi. Alemmissa tuloluokissa ero on pienempi, suurempituloisen eläkettä pitkä kotiäitiys leikkaa merkittävästi.
  • Jos vain työkykyä riittää ja työtä on tarjolla, töitä kannattaa tehdä eri elämänvaiheissa, vaikka vain osittain. Suomessa työeläkettä kertyy myös pätkätöistä.
  • Nykypäivänä naisilla on aivan uudenlaiset mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan ja pysytellä työelämässä eri elämänvaiheissa. Digitalisoitunut työelämä tarjoaa areenoja verkostoitumiseen ja oman osaamisen markkinoimiseen.

Kommentit

Vastaa


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Kirjoittaja

Jenni Heino

Viestintäpäällikkö