Työeläkejärjestelmää tulee kehittää harkiten
Eläketurvakeskus julkaisi äskettäin tuoreet eläkejärjestelmän rahoitusta koskevat pitkän aikavälin PTS-laskelmansa. Niiden mukaan matala syntyvyys kasaa tummia pilviä eläkkeiden rahoituksen ylle muutaman seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimeksen mukaan eläkejärjestelmää tulee uudistaa suunnitellusti.
Osa uutisotsikoista maalaili hyvinkin synkkiä tulevaisuudennäkymiä työeläkejärjestelmälle. Pitäisikö uusista PTS-luvuista sitten huolestua?
– Vaikka uudet laskelmat näyttävät synkiltä pitkällä aikavälillä, on muistettava, että PTS-laskelmat eivät ole ennuste. Ne kuvaavat tiettyjen oletusten pohjalta todennäköistä tulevaisuutta, sanoo Siimes.
Korotuspaineita eläkemaksuille
PTS-laskelma kertoo miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat laskelman mukaisina ja eläkkeitä koskeva lainsäädäntö pysyy muuttumattomana. Laskelmat ulottuvat jopa 60-70 vuoden päähän.
Laskelman väestöä koskevat oletukset pohjautuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen. Ennusteen alhaiset syntyvyysluvut herättivät paljon keskustelua ja jopa huolta muun muassa eläkejärjestelmän kestävyydestä.
Matala syntyvyys aiheuttaa työeläkemaksuihin korotuspaineita, joihin pitäisi varautua jo hyvissä ajoin.
– Eläkejärjestelmää tulee uudistaa suunnitellusti. Näin on tehty aiemminkin. Nyt on oikea aika tarttua asiaan, ja etsiä rahoitushaasteisiin vastauksia jo seuraavalla hallituskaudella, toteaa Siimes.
Eläkealan kvartaali on 25 vuotta
Suvi-Anne Siimes korostaa avoimen keskustelun tärkeyttä. Hänen mukaansa työeläkejärjestelmää tulee arvioida ja kehittää tutkitun tiedon pohjalta, harkiten ja rauhassa. Eläkejärjestelmästä sanotaankin, että sen kvartaali on 25 vuotta.
– Eläkejärjestelmää koskevan keskustelun tulisi kunnioittaa järjestelmän pitkiä aikajänteitä. Hätiköidyt johtopäätökset ja muutokset eivät ole kannatettavia.
Lue lisää:
Mitä Eläketurvakeskuksen PTS-laskelmat tarkoittavat? Mitä kaikkea tietoa niihin sisältyy, ja miten ne muodostetaan?
Lapsiystävällisempi yhteiskunta syntyy yhteistyössä
Syntyvyyden lisääminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
– Lasten hankinta on yksilöiden oma, usein hyvin herkkäkin asia, sanoo Siimes.
– Esimerkiksi matalaan syntyvyyteen ei paraskaan politiikka yksin riitä vaan yhteiskunnan pitäisi luoda tilaa lapselle ja myös työn ja perheen yhteensovittamiselle. Siksi lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia.
Siimeksen mukaan työelämän epävarmuus vähentää luottamusta tulevaisuuteen, ja se vaikuttaa perheen perustamiseen ja lasten hankkimiseen.
– Suomessa tarvitaan asenteiden muutosta ja tulevaisuudenuskon luomista työpaikoilla ja muuallakin elämässä. On tärkeä muistaa, että elämästä selviää, ja työn sekä perheen voi kaikesta huolimatta yhdistää.
Useita ratkaisuvaihtoehtoja
– Vaikka alhaisiin syntyvyyslukuihin ei pystyttäisi vaikuttamaan, voimme kasvattaa inhimillistä pääomaa. Sillä jokainen uusi ihminen tuo mukanaan mahdollisuuksia, joita ei olisi maailmassa ilman häntä.
Myös monella muulla seikalla on merkitystä työeläkejärjestelmän kannalta.
– Vuosikymmenien mittaisessa perspektiivissä pitää tarkastella syntyvyyden ohella useita muitakin tekijöitä. Ja ottaa huomioon, että esimerkiksi nettomaahanmuuttoon, työllisyysasteeseen ja osaamisen kehittämiseen voimme vaikuttaa tarvittaessa hyvinkin paljon oikeanlaisella yhteiskuntapolitiikalla, sanoo Suvi-Anne Siimes.