Siirry sisältöön

Tulorekisterin kehittämissuunnitelma vuosille 2022–2025

Annoimme yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa lausunnon Verohallinnon tulorekisteriyksikölle koskien tulorekisterin kehittämissuunnitelmaa vuosille 2022–2025.

Pidämme erittäin hyvänä asiana, että kehittämissuunnitelman toimintajaksolle on kiinnitetty konkreettisia toimenpiteitä työeläkealan aikaisemmissa lausunnoissa esille nostamiin asioihin, kuten tiedon laatuun ja yhteistyön kehittämiseen. Pidämme myös hyvänä, että kehittämissuunnitelman ylläpitämisen tapaa on muutettu ottamalla ennakoivasti huomioon sidosryhmien kehittämistarpeita pelkän lausuntomenettelyn sijaan.

Edelleen huolenamme on positiivisen luottorekisterin vaikutus tulorekisterin kehittämiseen, sillä kehityssuunnitelmasta tämä ei selkeästi käy esille.

Työeläkealan keskeisimmät huomiot ovat:

  • Työeläkealan näkökulmasta tärkeimpinä kehittämiskohteina nähdään laajasti panostukset tiedon laatuun. Käynnistyvä esiselvitys valvontatiedoista on tarpeellinen ja sidosryhmien tulee osallistua selvityksen tekemiseen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
  • Sidosryhmät pitää ottaa mukaan tulorekisterin sidosryhmäyhteistyön toimintatapojen kehittämiseen heti alkuvaiheessa, jotta odotukset yhteistyölle ovat selvillä.
  • Edelleen esitämme, että kehittämisen näkymiä olisi hyvä seurata ja arvioida yhdessä sidosryhmien kanssa esimerkiksi osana kehittämissuunnitelman päivittämistä. Tämä olisi myös panostus yhteistyön toimintatapoihin.

Työeläkeala on huomioinut Tulorekisteriyksikön ennakkoon esittämät kysymykset kohdassa ’Strateginen kehittäminen’.

Kehittämisen yleiskuva

Työeläkealalla on käynnissä eläkettä kartuttavia palkattomia aikoja koskeva selvitys. Selvityksen tavoitteena on arvioida, voidaanko tulorekisterin etuustiedoilla korvata nykyinen kahdenvälinen palkattomien jaksojen ilmoitusliikenne. Selvityksen edetessä tullaan tunnistamaan millaisilla edellytyksillä tämä olisi mahdollista toteuttaa. Selvityksen ollessa kesken työeläkeala haluaa jättää varauman ilmoitettavien etuustietojen lisäykselle, vaikka kehittämissuunnitelman tarkastelujaksolle ei ole suunniteltu tietopohjaan tai -sisältöön liittyviä toimenpiteitä. Lisättäville tiedoille pitää tietenkin olla sidosryhmien kannatus ja niiden ilmoittamisen tulee toimia hallinnollista taakkaa vähentävänä.

Pidämme hyvänä, että kehittämissuunnitelmaan on nostettu aikanaan Katre-hankkeessa selvitettäväksi sovittu tietojen säilytysajan arviointi. Selvityksen lopputulos on tärkeässä roolissa niin tiedon tuottajien kuin tiedon käyttäjien toiminnan kehittämisessä.

Osa kehityssuunnitelman asioista, kuten tiedon laatuun kohdistuva pilotti, jää vielä ylätasolle ja esitämme, että käytännön toteutusta ja sidosryhmien osallistumista tarkennetaan esimerkiksi kyseisen vuoden toimintasuunnitelmaan tai kehittämissuunnitelmaan.

Pakollinen kehittäminen

Kehittämissuunnitelmassa on todettu, että tulorekisteri seuraa henkilötunnuksen uudistamishanketta ja selvittää muutosten vaikutusta yksilöidymmin. Tiedossa on jo tarkastelujaksolle kohdistuvia muutoksia, kuten etärekisteröinnin mahdollistuminen vuonna 2023. Kehittämissuunnitelmaan tulisi kuvata, miten muutosten vaikutusta tulorekisteriin ja sen sidosryhmiin tullaan käymään läpi.

Kehittämissuunnitelman tarkastelujaksolla on hyvä huomioida vireillä oleva lakimuutos, joka toteutuessaan antaa Eläketurvakeskukselle oikeuden saada tulorekisteristä anonyymisti tietoja tutkimusta, tilastointia ja lakisääteistä kehittämistoimintaa varten.

Strateginen kehittäminen

Työeläkealan mielestä strategisen kehittämisen aihiot on kohdistettu oikein tiedon laadun parantamiseen sekä sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen. Pidämme tärkeänä, että sidosryhmät osallistuvat kehittämistyöhön niin suunniteltujen esiselvitysten kuin pilottienkin osalta.

Toivomme, että panostus tiedon tuottajien raportointiin tukee tiedon laadun oikeellisuutta. Etuustietojen tuottajien havainnot hallinnollisen taakan kasvusta ovat samansuuntaisia kuin palkkatiedon tuottajilla ja esimerkiksi raportointitarpeet tarkentuvat todennäköisesti vasta ensimmäisen tuotantovuoden jälkeen. Tähän on hyvä varautua kehittämisessä. Edelleen pidämme tärkeänä, että raportointiin panostetaan myös tiedon käyttäjien tarpeiden näkökulmasta.

Työeläkealalle sopii Tulorekisteriyksikön ehdotus tiettyjen strategiatyössä tunnistettujen pidemmän aikavälin kehityskohteiden poisto kehittämissuunnitelmasta.

Työeläkeala näkee kokonaismittaristotyön edelleen tärkeänä ja tulee osallistumaan analyysiyhteistyön kehittämiseen. Työeläkeala on myös valmis tuottamaan dataa mittariston laajentamiseksi.

Muu mahdollinen kehittäminen

Työeläkeala pitää erittäin hyvänä, että tiedon käyttäjän selvittämän valvontatiedon ilmoittamisesta käynnistetään esiselvitys vuonna 2022. Käsityksemme mukaan kehittämisaihioon liittyy odotuksia, mutta myös epäselvyyttä ja mahdollisesti näkemyseroja. Kehittämissuunnitelman mukaan esiselvitykseen tullaan sisällyttämään selvitys keskitetystä ja mahdollisesti tiedon käyttäjän substanssilainsäädännön mukaisesta laadunvalvonnasta. Näistä lähtökohdista pidämme erittäin tärkeänä, että esiselvitys tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa, jotta eri näkökulmat selvitetään riittävällä laajuudella.