Väestön ikääntyminen muuttaa Suomea, mutta mihin suuntaan?

Suomi on nyt ikääntymiskehityksen kärjessä Euroopassa ja maastamme on vielä aivan lähivuosina tulossa väestön ja talouden näkökulmasta pienin Pohjoismaa Islannin jälkeen. Väestön harmaantuminen on myös koko Euroopalle yhteinen haaste, jonka ratkaisut ovat enimmäkseen jäsenvaltioiden omissa käsissä.

Tela on mukana vaikuttamiseen erikoistuneen viestintätoimisto Eurofactsin luotsaamassa Arkadia-ohjelmassa ja tuottaa siinä sisältöjä ja keskustelua erityisesti väestön ikääntymisen teemasta. Arkadia on keskustelufoorumi, jossa tulevaisuuden vaikuttajat ja eri alojen asiantuntijat kohtaavat. Ohjelmaa on järjestetty jo reilut kaksi vuosikymmentä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tela osallistuu siihen ensimmäistä kertaa.

Väestötekijän merkitystä aliarvioidaan usein. Väestöön vaikuttaa syntyvyyden, maahanmuuton ja eliniän kehittymisen kokonaisuus. Muutoksen syvälliset vaikutukset kohdistuvat talouteen, eläkkeisiin, perheisiin, demokratiaan ja koko kulttuuriimme. Julkistaloudessa ja eläkepolitiikassa kiritään jatkuvasti kiinni lähinnä väestömuutoksen vaikutuksia: ensin pidentyneen eliniän ja nyt laskeneen syntyvyyden vaikutuksia.

Tulevaisuuden päätöksentekijöiden näkökulmasta ikääntymisilmiön hyvät ja huonot puolet liittyvät sen luonteeseen pitkällä aikavälillä tapahtuvana muutoksena. Hiljainen väestövallankumous kätkee kuitenkin sisälleen hyvin voimakkaita muutoksen ajureita.

Se muistuttaa hitaasti etenevänä ja vaikeasti ratkaistavana kysymyksenä yhtä toista isoa yhteiskunnallista muutostekijää: ilmastonmuutosta. Kummastakaan ilmiöstä on yleensä vaikea löytää positiivista näkökulmaa.

Voivatko isot rakennemuutokset sisältää hopeareunuksen?

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ytimessä on energia- ja tuotantoratkaisujen lisäksi niin sanotun vihreän siirtymän mahdollistaminen. Päätösten aikaansaamisen vaikeuskerrointa lisää niin sanottu vapaamatkustajaongelma, mikä näkyi vastikään Glasgow’n ilmastoneuvotteluiden lopputuloksessa.

Jos vihreä siirtymä energiataloudessa, sosiaalipolitiikan suuntautumisessa ja muillakin yhteiskunnan osa-alueilla saataisiin aikaan, tarkoittaisi tämä jälleen kerran ihmiskunnan historiassa teknologista edistysaskelta sekä fiksumpia ja ehkä aiempaa rajattomampia talouskasvun mahdollisuuksia. Isoissa rakennemuutoksissa on aina myös mahdollisuuksia.

Jos väestökysymystä lähdettäisiin ratkomaan tosissaan, olisi siihen vaikuttaminen ainakin paremmin kotimaisten päättäjien käsissä kuin ilmastokysymyksessä. Ratkaisuille on tarvetta, sillä työikäisen väestön harteille on kasautumassa rahoituspaineita. Asiaa voi pohtia myös mahdollisuuksien näkökulmasta. Ovatko esimerkiksi koulutustason nostaminen ja työkyvyn parantaminen koskaan huonoja tavoitteita, joilla voitaisiin samalla ratkoa väestömuutoksen negatiivisia talousvaikutuksia?

Eläkejärjestelmän kestävyys on niin ikään riippuvainen väestökehityksestä. Meillä on kaukaa viisaasti varauduttu rahastoimalla ennakkoon osa tulevista työeläkemenoista, toisin kuin muissa etuus- ja palvelujärjestelmissä. Eläkkeiden rahoitus on nyt vakaalla pohjalla, mutta väestötekijä haastaa sen seuraavina vuosikymmeninä.

Tämän päivän nuoret ja keski-ikää lähestyvät aikuiset ovat nykymenolla tulevaisuuden ”suuria ikäluokkia”, mikä saattaa tulla monelle yllätyksenä. Kutsumme kaikkia nuoria ja varttuneempiakin vaikuttajia – olitpa mukana Arkadia-ohjelmassa tai et – dialogiin väestön ikääntymisen monitahoisessa teemassa ja matkalla seuraaviin eduskuntavaaleihin. Me Telassa tarjoamme faktoja ja välineitä ikääntymisen megatrendin ja myös eläkepoliittisten kysymysten käsittelyyn. Odotamme tulevia keskusteluja!