Kuinka autetaan ihminen takaisin töihin, kun tuki- ja liikuntaelinsairaus koettelee työkykyä?

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja Suomessa. Niistä aiheutuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat olleet pitkään laskussa, mutta ne ovat mielenterveyden häiriöiden jälkeen toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Vuonna 2020 lähemmäs 8 300 ihmistä jäi työ- tai kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelman takia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia jäi reilut 6 000.

Vuosi 2020 oli työkyvyttömyyseläketilastoissa pieni käänne positiivisempaan suuntaan. Tietoja vuoden 2021 kehityksestä ei vielä ole saatavilla.

– Kelan korvaamista ja tilastoimista sairauspäivärahakausista tiedetään, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia myönnetyt sairauspoissalot ovat pysyneet vuosia samalla tasolla, kertoo Kelan ylilääkäri Marjo Parkkila-Harju.

Sairauspoissaolojen kehitys näkyy myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeissä.

Kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeellä on yli 193 000 ihmistä. Työkyvyttömyyden kustannukseksi on arvioitu jopa yli 10 miljardia euroa vuodessa.

Inhimillinen hinta ja näkökulma nousevat keskiöön webinaarissa, jonka järjestämme yhdessä Kelan kanssa lääkäreille webinaarin keskiviikkona 16. maaliskuuta. Webinaarissa esitellään keinoja, joilla lääkäri voi tukea potilaansa työkykyä ja työhön paluuta.

– Pystyykö sairastumisen jälkeen jatkamaan työssä vai ei? Sillä on valtava merkitys ihmisen pärjäämiselle niin talouden kuin elämän laadun ja mielekkyyden kannalta, Parkkila-Harju sanoo.
Parkkila-Harju näkee olennaisimpana kaksi asiaa: että toimenpiteisiin työkyvyn ja työhön paluun osalta ryhdytään heti sairauspoissaolon pitkittyessä, ja että eri toimijat tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä hoito- ja kuntoutusprosessien eri vaiheissa. Usein voitaisiin tehdä paljon varhemmin ja paljon enemmän, Parkkila-Harju pohtii.

Ratkaisuja työssä jatkamiseen

Kelan kanssa järjestämässämme lääkäriwebinaarissa 16.3. huomio kiinnittyy tuki- ja liikuntaelinsairausoireisiin.

– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat ovat suurimmat työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairausryhmät. Työelämämme on muuttunut tuki- ja liikuntaelinsairauksien näkökulmasta. Aiemmin oli paljon raskaita fyysisiä töitä. Työt ovat monelta osin keventyneet ja tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat erilaisia. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuva työkyvyttömyys muuttuu, jolloin tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja keinoja tukea työssä pysymistä ja jaksamista, Parkkila-Harju pohtii.

Mielenterveysongelmiin verrattuna tuki- ja liikuntaelinsairauksien saralla on ehditty pitkään kehittää hyviä käytäntöjä hoitoon ja kuntoutuksen eri muotoihin.

Webinaarissa erilaisista poluista takaisin työhön kerrotaan aitojen tapausesimerkkien ja onnistumistarinoiden kautta. Tapausesimerkit kattavat sairastumisen, hoidon ja kuntoutumisen eri vaiheita eri näkökulmista. Koulutus onkin suunnattu niin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon kuin työterveyshuollon lääkäreille sekä erikoistuville lääkäreille.

Aamupäivän mittaisessa koulutuksessa on puhujina Kelan ja työeläkevakuuttajien ylilääkäreitä, asiantuntijalääkäreitä sekä kokemusasiantuntija. He kertovat esimerkiksi osasairauspäivärahan, työterveyshuollon järjestämän työkokeilun sekä Kelan ja työeläkevakuuttajien järjestämän varsinaisen ammatillisen kuntoutuksen tarjoamista mahdollisuuksista.

– Työkykyarvioita tekevien lääkärien on hyvä tuntea edellä mainitut keinot. Käytännössä kysymys on siitä, miten lääkäri voi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tukea potilaansa mahdollisuuksia työskennellä sairaudesta huolimatta, esimerkiksi osa-aikaisesti ja motivoida häntä hakeutumaan kuntoutukseen, kuvaa Parkkila-Harju.

Aikaa urapolun pohtimiselle

– Pystynkö vielä palaamaan omaan työhöni? Tämä on kysymys, jota olisi tärkeää alkaa miettiä jo varhaisessa vaiheessa sairauden hoidon ja kuntoutuksen aikana erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, sanoo Parkkila-Harju.

Lääkärillä on keskeinen rooli sen arvioimisessa, että onko todennäköistä, että potilas voi jatkaa ammatissaan ja mitä työkyvyn tukemiseksi tarvitaan. Lääkärin on hyvä ottaa asia avoimesti puheeksi ja tukea kuntoutujaa näissä pohdinnoissa.

Tähän tähtäävät myös lakisääteiset sairauspoissaolojen tarkistuspisteet, jotka ohjaavat lääkärin ottamaan kantaa jäljellä olevaan työkykyyn ja työssä jatkamisen tai työhön palaamisen mahdollisuuteen. Työterveyshuollossa on arvioitava jäljellä olevaa työkykyä 90, 150 ja 230 sairauspäivän kohdalla.

Tarkistuspisteillä ja webinaarillamme on tavoitteena myös edistää tiivistä yhteistyötä työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon kanssa työkyvyn varhaisessa tukemisessa. Tarkistuspisteillä halutaan lisätä työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja vakuutuslaitoksen vuoropuhelua, jotta vältyttäisiin pitkittyvältä sairauslomalta.

Parkkila-Harju palaa potilaan näkökulmaan:

– Työnkuvan tai ammatin vaihtamisessa on kyse asiasta, joka vaatii pitkää kypsyttelyä. Jos sen tarpeeseen havahdutaan vasta vuoden sairausloman jälkeen, tilanne on hyvin vaikea. Myös työnantajilla on merkittävä rooli siinä, miten tukea osatyökykyisyyttä ja työssä pysymistä.

Lääkäri, joko ilmoittauduit ja kerroit kollegalle?

Järjestämme yhdessä Kelan kanssa keskiviikkona 16.3. klo 8.15–11.30 webinaarin aiheesta Yhteistyöllä takaisin työhön – miten lääkäri tukee tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavan potilaan työkykyä?

Tilastot: Suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat omassa kokoluokassaan