Siirry sisältöön

Työkyvyttömyyseläkkeiden kehityksessä myönteinen käänne

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna 17 500 henkilöä, kertoo Eläketurvakeskus. Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli viime vuonna koko 2000-luvun alhaisin. Vuoteen 2020 verrattuna määrä laski reilut kahdeksan prosenttia.

– Jo ensimmäinen koronavuosi käänsi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän laskuun, joten positiivisen kehityksen jatkuminen on hyvä uutinen niin yksilöiden itsensä kuin työeläkejärjestelmänkin kannalta, toteaa yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntijamme Turkka Sinisalo.

Hyvän uutisen taustalle kätkeytyy kuitenkin epävarmuus siitä, mikä on todellisuus suomalaisten työkyvystä koronapandemian takana.

– Korona-ajan aiheuttamat haasteet ihmisten jaksamiselle eivät ole heijastuneet työkyvyttömyyseläkkeiden määrään, mikä on yllättänyt asiantuntijoita. Toisaalta korona-aika on kuitenkin aiheuttanut viiveitä terveydenhoidossa ja hoitamattomia terveysongelmia, joten tämä saattaa heijastua työkyvyttömyyseläketilastoihin tulevina vuosina, Sinisalo arvioi.

Mielenterveysongelmat edelleen yleisin syy

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat Eläketurvakeskuksen tällä viikolla julkaisemien tilastojen mukaan edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä korostui erityisesti alle 35-vuotiaiden ryhmässä, jossa mielenterveyden sairaudet olivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy yli 80 prosentissa tapauksia.

Sinisalo pitää kehitystä huolestuttavana ja muistuttaa, ettei mielenterveysongelmien kasvussa ole kyse väliaikaisesta pandemia-ajan ilmiöstä.

– Esimerkiksi mielenterveyssyistä alkaneet sairauspäivärahakaudet olivat voimakkaassa kasvussa ennen koronapandemiaa vuosina 2017–2019. Työterveyslaitos on arvioinut, että mielenterveyssyyt aiheuttavat jopa 17 miljoonan työpäivän menetyksen vuositasolla. Kyse on siis merkittävän mittaluokan asiasta, Sinisalo painottaa.

Mielenterveyden ongelmiin on tehokkainta puuttua ajoissa. Siksi työyhteisöillä ja perusterveydenhuollolla sekä erityisesti työterveyshuollolla on merkittävä rooli, Sinisalo toteaa.

– Toimiin työkyvyn vahvistamiseksi ja työhön paluun tukemiseksi tulee ryhtyä rivakasti ongelmien ilmetessä. Työkyvyttömyys on sekä inhimillinen että yhteiskunnallinen ongelma, joka tulisi pyrkiä estämään käytettävissä olevilla keinoilla.