Siirry sisältöön

Suomalaiset työeläkesijoittajat hyvää keskitasoa kansainvälisessä tuottovertailussa

Vuosi 2021 oli suomalaisille työeläkesijoittajille varsin hyvä, mikä näkyy myös Eläketurvakeskuksen julkaisemassa tuoreessa kansainvälisessä tuottovertailussa. Vertailussa mukana olleiden suomalaisten työeläkeyhtiöiden ja -kassojen keskimääräinen reaalituotto (13,1 %) oli parempi kuin vastaavan vakavaraisuussääntelyn piirissä toimivien ulkomaisten eläkesijoittajien (9,3 %).

Suomalaisten puskuriluonteisten rahastojen keskimääräinen reaalituotto (12,6 %) puolestaan jäi hieman ulkomaisista verrokeista (17,4 %).

– Vuosi 2021 tarjosi pandemiasta huolimatta poikkeuksellisen hyvää tuottoa eläkesijoituksille. Suurin osa vertailussa mukana olleista eläkerahastoista saavutti 10–20 prosentin reaalituoton, mikä on samaa tasoa kuin Suomesta mukana olleiden toimijoiden tuotto, toteaa analyytikkomme Kimmo Koivurinne.

Eläketurvakeskuksen kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa on mukana 24 eläketoimijaa Suomesta, Pohjois-Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Suomesta vertailussa olivat mukana työeläkeyhtiöt, Merimieseläkekassa, Keva, Valtion eläkerahasto ja Kirkon eläkerahasto. Toimijat on vertailussa jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluviin (työeläkeyhtiöt ja -kassat) sekä sääntelyn ulkopuolella oleviin (puskurirahastot).

Vertailun parhaat toimijat Ruotsista

Tuottovertailun neljän kärki muodostui yksinomaan ruotsalaisista eläkesijoittajista. Vertailun ykkössijalle sijoittui Ruotsin työeläkejärjestelmän puskurirahasto AP6, jonka tuotto ylsi viime vuonna jopa 46,2 prosenttiin.

– AP6 on pörssin ulkopuolisiin sijoitusinstrumentteihin erikoistunut rahasto, joka sisältää vain listaamattomia osakkeita ja pääomasijoituksia. Pääomasijoitukset tarjosivat viime vuonna lähes satumaisia tuottoja, mikä selittää AP6:n menestystä. Vastaavasti myös suomalaiset työeläkeyhtiöt saivat viime vuonna pääomasijoituksilleen yli neljänkymmenen prosentin keskituoton, Koivurinne huomauttaa.

Suljettuna puskurirahastona AP6 voi sijoittaa pitkälle tulevaisuuteen ilman välitöntä eläkkeiden maksuun varautumista. Puskurirahastoa ei rajoiteta vakavaraisuussäännöillä, eikä sillä ole tarvetta pitää osaa salkusta likvideinä korkosijoituksina, kuten esimerkiksi suomalaisilla työeläkeyhtiöillä.

Muiden vertailussa mitalisijoille sijoittuneiden ruotsalaisten työeläkerahastojen tuottoprosentit viime vuodelta asettuivat reilun 18 prosentin tuntumaan. Suomesta parhaiten sijoittunut työeläkeyhtiö puolestaan saavutti 16,2 prosentin reaalituoton, sijoittuen vertailun viidenneksi.

Ruotsi kärjessä myös 10 vuoden vertailussa

Eläketurvakeskuksen vertailussa sijoitustuottoja verrataan yhden vuoden lisäksi myös viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla. Vuosina 2012–2021 suurimmat reaalituotot saavuttivat kaksi ruotsalaista puskurirahastoa (12,7 % ja 10,7 %).

Suomalaisten eläkesijoittajien keskimääräinen vuosituotto samalta kymmenen vuoden ajanjaksolta oli keskimäärin 6,4 prosenttia. Suomalaisten toimijoiden ero muihin kaventui nyt, kun heikkojen tuottojen vuosi 2011 tippui pois tarkastelujaksolta.

– Kokonaisuutena voidaan todeta suomalaisten työeläkesijoittajien saavuttaneen varsin kelvolliset tuotot tässä vertailussa mukana olleisiin toimijoihin nähden. Vertailujen tuloksia arvioitaessa on kuitenkin aina syytä muistaa, että niiden perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sijoitustoiminnan onnistumisesta. Eri toimijoiden välillä on niin maa- kuin instituutiokohtaisia eroja sijoitustoiminnan rajoituksissa, mitkä väistämättä vaikuttavat toimijoiden tuottomahdollisuuksiin. Lisäksi sijoitustoiminnan tuloksiin vaikuttavat myös toimijoiden valuutta-alue ja valuuttakurssi, Koivurinne toteaa.