Siirry sisältöön

Työkyvyttömyyttä ehkäistään läpi työelämän – riittääkö se?

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta heitä on edelleen noin 188 000 eli lähes Turun kaupungin asukasluvun verran. Se on lähes 6 prosenttia työikäisestä väestöstä.

Työkyvyttömyyden kustannukset ovat kaikkiaan edelleen useiden miljardien luokkaa. Siksi alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää tulisi saada supistettua. Tällä olisi valtavia vaikutuksia koko suomalaiseen talouteen.

Mikäli alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähentyisi maltillisesti, työllisten määrä ja bruttokansantuote olisivat 1–2 prosenttia korkeampia verrattuna tämänhetkiseen tasoon. Yhden prosentin parannus työllisyyteen ja kokonaistuotantoon merkitsisi noin miljardin euron parannusta verokertymään.

Työeläkevakuuttajat mukana työkyvyttömyyden ehkäisyssä ennakoiden ja kuntouttaen

Varhaisin vaihe työkyvyttömyyden ehkäisyssä on työkyvyttömyysriskin hallinta. Se on työpaikoilla tapahtuvaa ja työnantajien vastuulla olevaa toimintaa, jota työnantajat toteuttavat yhdessä työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajien kanssa. Laadukas työkykyjohtaminen pitää työkyvyttömyysriskin ja työkyvyttömyyskustannukset hallinnassa ja lisää työssäolopäivien määrää. Työeläkevakuuttajat voivat tarjota niiltä työeläkevakuutuksensa ottaneille työnantajille tietoa ja palveluja työntekijöiden työkyvyttömyysriskin tunnistamiseen, ennakointiin ja vähentämiseen liittyvissä asioissa.

Lakisääteisen työeläkekuntoutuksen keskeisenä tavoitteena sen sijaan on ehkäistä työntekijöiden ja yrittäjien työkyvyttömyyttä, kun työkyvyn menettämisen uhka on jo todettu, ja siten auttaa jaksamaan työelämässä pidempään. Työeläkekuntoutuksen avulla pyritään ehkäisemään henkilön joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on, että kokonaisuutena kuntoutukseen käytetyt kustannukset jäävät pienemmiksi kuin eläkemeno, joka pysyvästä työkyvyttömyyseläköitymisestä aiheutuisi.

”Ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa työkyvyttömyyden ehkäisy ei tulevaisuudessa onnistu tehokkaasti. Nuorten mielenterveysongelmiin ei päästä kiinni. Monet työ- ja toimintakykyä uhkaavista ongelmista alkavat jo ennen työelämään kiinnittymistä.”

Työeläkekuntoutus ja siihen sidoksissa olevat etuudet toimivat tarkoituksenmukaisesti. Työeläkekuntoutuksen kokonaisuudessa on tärkeää, että niiden rahoittajilla eli työnantajilla sekä työntekijöillä on näkymä etuuksien vaikutuksiin ja siten kannustin kehittää toimintaa ja edellyttää tuloksellisuutta. Rahoitusvastuu ylläpitää toimivaa yhteyttä kuntoutujan, työpaikan, kuntoutuksen palveluntuottajan sekä työkykyetuuksien myöntäjän välillä.

Työeläkekuntoutukseen johtavaa polkua tulee kehittää, jotta tarpeen mukainen ammatillinen kuntoutus saadaan alkamaan entistä tehokkaammin. Näin saadaan myös parempia tuloksia. Polku kuntoutukseen käynnistyy toimivasta perusterveydenhuollosta.

Tehokas työkyvyttömyyden ehkäisy vaatii nyt toimia perusterveydenhuollossa

Tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta on avainasemassa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentämisessä. Erityisesti mielenterveyden sairaudet ovat kivunneet 2000-luvun aikana yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyksi. Mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on noussut väestötasolla erityisesti alle 35-vuotiailla (tästä tarkemmin Lääkärilehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa).

Lisäksi alle 35-vuotiaiden ryhmässä mielenterveyden sairaudet olivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy jo yli 80 prosentissa tapauksia. Kansaneläkelaitoksen tilastot kertovat, että erityisesti mielenterveysperustaiset sairauspäivärahakaudet kääntyivät taas kasvuun vuoden 2021 kuluessa.

Alkaneet sairauspäivärahakaudet sairauspääryhmien mukaan 2012-2021.

Kansallisen mielenterveysstrategian ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman mukaiset kehittämistoimet (esim. Terapiat etulinjaan -hanke) psykososiaalisten hoitomuotojen saatavuuden parantamiseksi perustasolla tulee toteuttaa pikaisesti uusilla hyvinvointialueilla.

Varhainen hoidon aloittaminen on siis pääsääntöisesti perusterveydenhuollon sote-keskusten vastuulla. Perusterveydenhuollon paineet sote-uudistuksen keskellä eivät ole helpot. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) huomautti alkuvuodesta, että tärkeä seitsemän päivän hoitotakuu-uudistus on valtava ponnistus ottaen huomioon sosiaali- ja terveysalaa vaivaavan työvoimapulan sekä samanaikaisen järjestelmäuudistuksen.

Ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa työkyvyttömyyden ehkäisy ei tulevaisuudessa onnistu tehokkaasti. Nuorten mielenterveysongelmiin ei päästä kiinni. Monet työ- ja toimintakykyä uhkaavista ongelmista alkavatkin jo ennen työelämään kiinnittymistä.

Kommentit

Vastaa

Kirjoittaja

Turkka Sinisalo

Yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija (perhevapaalla)

#työkyky