Siirry sisältöön

Euroopan komissiolta ei merkittäviä huomioita Suomen julkiselle taloudelle

Euroopan komissio julkaisi viime viikolla talousennusteen keväälle 2022 sekä koronakriisin tauon jälkeen myös maakohtaiset suositukset jäsenmaille vuosiksi 2022–2023. Suomen julkisen talouden velkakestävyyteen ei kohdistunut komission arviossa merkittäviä paineita lyhyellä aikavälillä; pitkälläkin aikavälillä riskit ovat keskikokoisia. Kun poikkeusajat väistyvät, tulisi Suomen jälleen pyrkiä parantamaan julkistalouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyttä.

Janne Pelkonen henkilökuva.
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen arvioi, että paluu vanhaan talous- ja rahaliiton säännöissä ei ehkä ole mahdollista kaikkien euromaiden tasolla.

– Komissio katsoo koronakriisistä aiheutuneen taantuman olleen Suomessa EU:n lievimpiä. Julkinen talous ja elvytys auttoivat osaltaan häiriöiden vaimentamisessa. Julkisen talouden alijäämä on nyt laskusuunnassa ja velkasuhdekin säilyisi suunnilleen samana lähivuosina, toteaa yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen.

– Tämä antaa meille suhteellisen hyvät asetelmat vaikeana alkaneeseen vuoteen 2022, vaikka kaikkiin ennusteisiin sisältyy nyt merkittäviä epävarmuuksia. Hintojen nousu on nyt nopeaa, mutta euroalueella ne nousevat vielä Suomea nopeammin, Pelkonen jatkaa.

EU:n jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen yhteensovittamisen selkärankana toimivan vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen poikkeuslauseketta on sovellettu viimeiset kaksi vuotta. Paluuta talouskuriin ollaan nyt lykkäämässä Ukrainan sodan vuoksi vuoteen 2024.

– Tämä antaa myös Suomelle liikkumatilaa toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä esimerkiksi energiakriisin vaikutusten lieventämiseksi, vaikka koko energiakysymys sinänsä ratkaistaan pitkän aikavälin investoinneilla ja päätöksillä. Paluu vanhaan talous- ja rahaliiton säännöissä ei ehkä ole mahdollista kaikkien euromaiden tasolla. EMU:n uudistustyötä ei saisi tehdä kiireellä, jolloin se pitäisi varmaan aloittaa hyvissä ajoin, Pelkonen toteaa.

Huomio sosiaaliturvauudistuksessa

Komissio kiinnittää suosituksissaan huomiota Suomen sosiaaliturvajärjestelmään todeten sen olevan hyvin monimutkainen ja siihen sisältyvän jonkinlaista tehottomuutta. Tämä koskee erityisesti työtulojen ja sosiaalietuuksien yhdistämistä sekä pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa. Sosiaaliturvan uudistamista valmistellaan parhaillaan parlamentaarisessa komiteassa, jonka toimikausi kestää vuoteen 2027 saakka.

– Komissiokin kannustaa Suomea sosiaaliturvauudistuksen toteuttamiseen ja varsinkin työn kannustimien parantamiseen sekä työllisyysasteen nostoon entisestään. Yksi jo tehty merkittävä päätös on lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden poistaminen asteittain ensi vuodesta alkaen. Sosiaaliturvakomitean työssä on lisäksi kartoitettu hyvin olemassa olevien kannustinloukkujen haasteita, joissa poikkeamme muista Pohjoismaista, Pelkonen toteaa.

Eläkejärjestelmään liittyviä huomioita Suomen saamissa suosituksissa ei ole mainittu.

– Eläkejärjestelmä ei nouse esiin sopeutuksen kohteena tai Suomen ongelmana. Sen sijaan vuonna 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen positiiviset vaikutukset tunnustetaan osana Suomen tilannetta tarkastelevaa maaraporttia. Toisaalta väestön ikääntyminen aiheuttaa monenlaisia kustannuspaineita koko hyvinvointiyhteiskunnalle, ilman esimerkiksi väestöpoliittisia toimia, Pelkonen mainitsee.

Maakohtaiset suositukset kasvun ja työllisyyden edistäjinä

Komission laatimat maakohtaiset suositukset antavat kullekin EU-maalle räätälöityjä ohjeita siitä, miten ne voivat edistää kasvua ja työllisyyttä sekä samalla turvata julkisen talouden vakautta. Suosituksissa keskitytään tavoitteisiin, jotka on realistista saavuttaa seuraavien 12–18 kuukauden aikana.

Yleisesti ottaen suosituksissa korostuu vihreän ja kestävän elpymisen turvaaminen epävarmassa maailmantilanteessa. Mukana on suosituksia muun muassa siitä, miten uudistusten ja investointien avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, myös Venäjän viemistä energialähteistä.

– Maakohtaiset suositukset olivat tällä kertaa strategisia ja todella maakohtaisesti räätälöityjä tavoitteita, eivätkä yksityiskohtaisia vaatimuksia etuuksiin tai järjestelmiin liittyen – kuten joskus aiempina vuosina on ollut esimerkiksi eläkeikään liittyen. Tämä on sopiva ja toimiva muoto suosituksille, Pelkonen toteaa.