Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna
Vuosi 2022 on alkanut sijoitusmarkkinoilla haastavissa merkeissä muun muassa kohonneen inflaation ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Osakekurssit ovat olleet laskussa ja vastaavasti korkotaso on noussut, joiden seurauksena työeläkevakuuttajien sijoitustuotot kääntyivät tappiolliseksi. Niiden vanavedessä myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus heikkeni ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Alan keskimääräinen vakavaraisuusaste eli eläkevarojen suhde vastuuvelkaan oli maaliskuun lopussa 133,9 prosenttia. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna vakavaraisuus heikkeni reilulla kahdella prosenttiyksiköllä (136,3 %). Työeläkeyhtiöiden keskimääräinen vakavaraisuusaste oli 133,4 prosenttia, ja eläkesäätiöiden ja -kassojen vastaava luku 150,2 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Finanssivalvonnan eilen julkaisemista finanssisektorin vakavaraisuustiedoista.
– Työeläkevakuuttajat lähtivät alkaneeseen vuoteen erittäin vahvasta asemasta hyvin sujuneen sijoitusvuoden 2021 jäljiltä. Hyvän vakavaraisuuden ansiosta työeläkevakuuttajat kestävät hyvin markkinoiden ajoittaista heilahtelua, huomauttaa matemaatikkomme Hanna Mäkinen.
Vakavaraisuuden toinen keskeinen tunnusluku, vakavaraisuusasema, heikkeni myös hieman ollen nyt maaliskuun lopussa 1,7. Vuoden 2021 lopussa vastaava luku oli 1,9.
– Vakavaraisuusasema kuvaa keskimääräistä pääoman suhdetta sijoitusten riskillisyyden perusteella määräytyvään vakavaraisuusrajaan. Käytännössä työeläkevakuuttajien vakavaraisuus on heikkenemisestä huolimatta edelleen yli puolitoistakertainen lain vaatimukseen nähden, Mäkinen toteaa.
Vakavaraisuussääntely koskee vain yksityisalojen työeläkevakuuttajia eli työeläkeyhtiöitä, eläkekassoja ja -säätiöitä. Siksi Finanssivalvonnan raportissa ovat vain edellä mainitut toimijat mukana. Olemme päivittäneet myös omilta sivuiltamme löytyvät vakavaraisuustilastot tuoreiden lukujen mukaisiksi.
#vakavaraisuus