Yrittäjät eivät voi ulkoistaa itseään lakisääteisestä sosiaaliturvasta
Yrittäjien eläkemaksujen lopettaminen kaataisi noin 245 000 ihmisen työeläkemenot kokonaan muiden maksettaviksi.
Yrittäjäeläkkeitä täsmentävän lakiesityksen käsittely alkaa pian eduskunnassa. Osa yrittäjäkentästä on kyseenalaistanut koko työeläketurvan pakollisuuden.
Hallituksen esitys yrittäjäeläkkeiden alivakuuttamisen vähentämisestä on synnyttänyt myös isomman keskustelun sosiaalivakuutuksen tarpeellisuudesta. Suomen Yrittäjät haluaisi, että yrittäjät osallistuisivat pakollisen vakuuttamisen alarajan jälkeen työeläkevakuutukseen vain vapaaehtoisesti.
Sosiaalisessa mediassa on jopa väläytetty, että yrittäjät voisivat lopettaa kokonaan työeläkemaksujensa maksamisen ja ulkoistaa itsensä lakisääteisestä sosiaalivakuutuksesta.
Sosiaalivakuutus perustuu ajatukseen, että on kaikille yhteisiä toimeentuloriskejä, joihin varaudutaan yhdessä. Sen arvopohja kytkeytyy kansakunnan yhteenkuuluvuuteen. Se myös takaa taloudellisen turvan.
Vakuuttaminen on teknisesti samanlaista oli se sitten yksityistä tai julkista. Sosiaalivakuutus perustuu kuitenkin yksityisiä vakuutusmarkkinoita laajempaan keskinäiseen yhteisvastuuseen. Sosiaalivakuutuksessa yksilö osallistuu maksuillaan suoraan oman turvansa rakentamiseen, toisin kuin verovaroista maksettavissa etuuksissa. Työeläkkeen kertyminen ja maksut koskevat lähes kaikkea Suomessa tehtyä työtä, myös yrittäjien työpanosta.
Sosiaalivakuutuksessa on kyse positiivisesta vapaudesta, oikeudesta turvaan. Nyt keskustelussa korostuu negatiivinen vapaus yhteiskunnan rakentamasta ulkoisesta pakosta.
Ei tiedetä kuinka paljon yritystoimintaa jää aloittamatta, kun yrittäjyydestä haaveileva pelkää jäävänsä ilman sosiaaliturvaa. Yrittäjä ei edes voi sulkea itseään ulos hyvinvointiyhteiskunnasta, sillä valtio takaa toimeentulon vähintään perustuslain puitteissa, jos ihminen ei pysty elättämään itseään.
Osa yrittäjistä näkee yksilöllisen eläkesäästämisen vaihtoehtona yhteiselle riskienjaolle. Varautumisen riittävää määrää on kuitenkin vaikea arvioida ja toteuttaa kurinalaisesti. Teoria ja käytännön havainnot vahvistavat, että täydellinen vapaus ei toimi riittävän eläketurvan rakentamisessa, vaan useimmat tarvitsevat pakkoa ja ohjausta.
Täysi tai osittainen vapaaehtoisuus yrittäjien eläkevakuutuksessa todennäköisesti pienentäisi entisestään yrittäjien maksamia YEL-maksuja. Yrittäjien turva heikkenisi ja julkiset menot kasvaisivat.
Kukaan tapaamani työkyvyttömäksi joutunut yrittäjä ei ole uskonut menettävänsä terveyttään. Työeläkejärjestelmä maksaa vuodessa työkyvyttömyyseläkkeitä yrittäjätaustaisille henkilöille 85 miljoonaa euroa. Mitä pienemmiksi yrittäjien työeläkkeet jäävät, sitä enemmän maksetaan verorahoista Kelan minimiturvaeläkkeitä. Lisäksi valtio-osuuden ennakoidaan olevan YEL-eläkkeissä tänä vuonna noin 400 miljoonaa ja lähivuosina lähes 600 miljoonaa euroa. Lakiesityksen positiivisin vaikutus julkistalouteen syntyisi siitä, että yrittäjät maksaisivat enemmän omaa työeläkettään.
Eläke- ja vakuutusjärjestelmissä aiemmat valinnat vaikuttavat nykyhetken lisäksi tuleviin valintoihin. Yrittäjien eläkemaksujen lopettaminen täysin kaataisi noin 245 000 yrittäjäeläkettä saavan työeläkemenot kokonaan muiden maksettaviksi.
Suomen eläkemalli on saanut kiitosta kattavuudesta, jota halutaan nyt vahvistaa yrittäjän eläkelain täsmennyksellä. Kaikki työmarkkinaryhmät mukaan ottava eläke- ja sosiaaliturva on yhä tärkeämpää toimeentuloriskien torjumiseksi ja jotta työnteon eri muodoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset.
Hyvä Janne Pelkonen,
Luin artikkelin ja muutama asia nousi mieleeni.
Ymmärrän, että palstatila on rajallinen ja kaikkea ei voi nostaa esille asioiden monimutkaisuuden vuoksi.
Ensiksikin on huomattava, että osa yrittäjäeläkkeitä nauttivista henkilöistä on ollut myös TEL, MELA ja TyEL lakien alaisissa töissä. Näin ollen vain osa heidän eläketulostaan tulee YEL maksujen perusteella.
Toiseksi maksut ovat nousseet samalla tasolla työeläkemaksujen kanssa, mutta niistä ei ole rahastoitu mitään yrittäjän omaan eläkkeeseen. Tämä asia olisi vaikuttanut jo moneen yrittäjään ja pienentänyt tulevien eläkkeiden maksupainetta.
Yksinyrittäjät ovat myös kovin erilaisessa asemassa – aikaisemmin ei yrittäjätoimintaa tarvinnut vakuuttaa, kun oli muu työ, josta kertyi eläkettä. Suurin osa varmaan pitää YEL tasoa suurin piirtein ( 20 % heitto ansioihin ) ansioita vastaavana nykyisin.
Yleinen ajatus on: Miksi maksaisin nykyisten eläkeläisten eläkkeitä, jos en saakaan mitään eläkettä tulevaisuudessa?
Tässäkin tilanteessa tuo keskimäärin 2500 € / vakuutettu / valtion maksettavaksi tuleva osuus tulevaisuudessa = poistetaan koko YEL laki, jos halutaan tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen sosiaalijärjestelmä. Silloinhan tämän 600 M€ maksavat kaikki työssä olevat ja jatkossa yrittäjienkin osuus eläkemaksuista menee verotettavan ansiotulon mukaisesti.
Alivakuuttaminen kuulostaa helpolta selitykseltä sille, että järjestelmä on rakennettu alun perin väärälle perustalle. Työtulon muuttaminen oli pitkään vaikeaa, koska sitä sai nostaa vain rajallisesti – tässäkään asiassa yrittäjä ei voinut itse tietää tulevaisuutta eli heikompina aikoina olisi ollut haastavaa pienentää työtuloa, sillä silloinhan monesti työpanos oli suurempi, mutta käteen jäävä ansiotulo pienempi.
Mitkä asiat voisivat muuttaa tilannetta?
1. Osa maksuista rahastoitaisiin kuten TyEL – järjestelmässä.
2. Olisi yksi järjestelmä, johon kaikki työt vakuutetaan samalla prosentilla.
3. Jokainen YEL yrittäjä maksaa 5 % maksuista vanhoille eläkkeensaajille seuraavat 10 vuotta, mutta muu maksuosuus jaetaan sosiaalivakuutuksen ja yrittäjän oman eläkekertymän välillä kustannusvastaavasti.
Keskustelu pitää laajentaa koskemaan kaikkia työeläkkeitä koskevaksi eikä nyt tarttua asiaan vain siksi, että kymmeniä vuosia tiedossa ollut asia kasvattaa valtion menoja.
Voi tuoda keskusteluun vuosien kokemuksen asiasta – mikäli sitä tarvitaan.