Indeksikorotusten vaikutukset alkavaan työeläkkeeseen

Miten indeksit vaikuttavat maksettavan työeläkkeen määrään?

Työeläkkeisiin vaikuttavia indeksiä on kaksi, palkkakerroin ja työeläkeindeksi.

Palkkakerrointa käytetään, kun henkilön työeläkkeen määrää lasketaan eläkkeelle jäätäessä. Palkkakertoimen avulla kaikki työuran aikaiset ansiot muutetaan eläkkeellejäämisvuoden tasoon. Näin varmistetaan, että eläkkeelle siirtyvä henkilö saa eläkkeen alkaessa työuran aikaiseen tulotasoonsa suhteutetun eläkkeen.

Työeläkeindeksillä puolestaan korotetaan maksussa olevia työeläkkeitä vuosittain tammikuussa. Työeläkeindeksin avulla maksettavissa työeläkkeissä huomioidaan rahan arvon muuttuminen, eli pidetään huolta työeläkkeiden ostovoimasta.

Miten eri indeksit määräytyvät?

Sekä palkkakerroin että työeläkeindeksi perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin kuluttajahinta- ja ansiotasoindekseihin, jotka kuvaavat jo toteutunutta hinta- ja ansiotason kehitystä. Indeksilaskelma tehdään tarkistusvuotta edeltävän kalenterivuoden kolmannen vuosineljänneksen numeroilla. Käytännössä siis vuoden 2023 indeksit perustuvat hinta- ja ansiotason muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet vuoden 2021 heinä-syyskuusta vuoden 2022 heinä-syyskuuhun ulottuvalla ajanjaksolla.

Palkkakertoimessa ansiotason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintatason muutoksen osuus 20 prosenttia.

Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.

Miten indeksit vaikuttavat työeläkkeeseen vuosina 2022 ja 2023?

Jos henkilö siirtyy eläkkeelle vuonna 2022 ja viimeistään joulukuussa 2022, korotetaan hänelle maksettavaa työeläkettä tammikuussa työeläkeindeksillä.

Jos henkilö siirtyy eläkkeelle tammikuussa tai myöhemmin vuonna 2023, hänen työuransa aikaiset ansionsa korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Alkava työeläke lasketaan näiden palkkakertoimella korotettujen ansioiden perusteella.

Vuoden 2023 työeläkeindeksin arvioidaan kasvavan poikkeuksellisesti selvästi enemmän kuin palkkakertoimen. Syynä tähän on viimeisen vuoden aikana tapahtunut kuluttajahintojen merkittävä kasvu. Tästä johtuen työeläkeindeksin tuoma korotus tulee olemaan ensi vuonna suurempi kuin palkkakertoimen tuoma korotus.

Viimeisin arvio kuluttajahintojen keskimääräisestä vuosikasvusta vuoden 2022 heinä-lokakuulta on kahdeksan prosenttia. Ansiotasoindeksin puolestaan ennustetaan kasvavan 2,6 prosenttia samalla aikavälillä. Eläketurvakeskuksen elokuussa tekemien laskelmien mukaan työeläkeindeksi kasvu voisi olla noin 6,9 prosenttia ja palkkakertoimen noin 3,7 prosenttia. Lopulliset luvut vahvistuvat lokakuun loppupuolella.

Arvioiden mukaan työeläkeindeksin tuoma korotus maksettavaan kuukausieläkkeeseen tulee näin ollen olemaan vuonna 2023 suurempi kuin palkkakertoimen tuoma korotus ansioihin, joiden perusteella lasketaan vuonna 2023 alkava työeläke. Todennäköisesti siis vuoden 2022 aikana eläkkeelle siirtyvän työeläke on vuodenvaihteen jälkeen suurempi kuin vuoden 2023 alussa eläkkeelle siirtyvän työeläke.

Kuinka suuresta erosta eri indeksikorotusten välillä on kyse?

Eläketurvakeskus on tehnyt alla kerrotut laskelmat, jotka havainnollistavat eri indeksikorotusten mukaisia eroja maksettavaan työeläkkeeseen. Laskelmat perustuvat elokuussa tehtyihin arvioihin ensi vuoden indekseistä. Luvut soveltuvat tapauksiin, joissa yksilöön sovelletaan yleistä vanhuuseläkeikää eikä mahdollisia Kelan eläkkeitä oteta huomioon.

Vanhuuseläke

Henkilön eläkekarttuma joulukuun 2022 alussa on 1 500 euroa (elinaikakerroin huomioituna).

• Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle joulukuussa 2022, saa hän tammikuussa 2023 työeläkeindeksin mukaisen korotuksen. Tämän jälkeen hänen kuukausieläkkeensä on 1 604 euroa.
• Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle tammikuussa 2023, korotetaan hänen aiemmat työansionsa eläkettä laskettaessa ensin palkkakertoimella vuoden 2023 tasoon. Alkavan työeläkkeen suuruus riippuu hänen eläkettänsä edeltävästä palkkatasostaan: jos palkka on esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa, on alkavan työeläkkeen suuruus tällöin tammikuussa 1 565 euroa.

Osittainen vanhuuseläke OVE (50 %)*

Henkilön eläkekarttuma vuoden 2021 lopussa on 1 500 euroa (elinaikakerroin huomioituna). Henkilö täyttää 62 vuotta joulukuun 2022 alussa, ja hänen ikäluokkansa alin vanhuuseläkeikä on 64 vuotta ja 6 kuukautta. Oikeus täyteen vanhuuseläkkeeseen on tällöin heinäkuussa 2025. Henkilö työskentelee vuoden 2022 loppuun, ja hänen ansionsa ovat 3 000 euroa kuukaudessa.

• Jos henkilö nostaa osittaisen vanhuuseläkkeen joulukuussa 2022, on sen määrä tällöin 657 euroa. Eläkettä korotetaan tammikuussa 2023 työeläkeindeksillä. Osittaisen vanhuuseläkkeen suuruus on tämän jälkeen arviolta 702 euroa kuukaudessa. Alkava vanhuuseläke heinäkuussa 2025 on puolestaan arviolta 1 602 euroa.
• Jos henkilö jää osittaiselle vanhuuseläkkeelle tammikuussa 2023, korotetaan hänen aiemmat työansionsa eläkettä laskettaessa ensin palkkakertoimella vuoden 2023 tasoon. Osittaisen vanhuuseläkkeen suuruus olisi tällöin tammikuussa arviolta 704 euroa kuukaudessa. Heinäkuussa 2025 alkavan vanhuuseläkkeen suuruudeksi puolestaan muodostuisi arviolta 1 580 euroa.
• Jos henkilö ei nosta osittaista vanhuuseläkettä lainkaan, on hänen vanhuuseläkkeensä heinäkuussa 2025 arviolta 1 685 euroa kuukaudessa.

Lähde: Eläketurvakeskus

* Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen liittyvää esimerkkkiä päivitetty 2.9.2022 Eläketurvakeskuksen tarkentamien laskelmien pohjalta.