Siirry sisältöön

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin korottavat työeläkkeitä ensi vuonna arviolta lähes yhtä paljon

Eläketurvakeskus julkaisi eilen ennakkoarvion työeläkkeisiin vaikuttavien indeksien tuottamista korotuksista vuonna 2024. Arvion mukaan maksussa oleviin työeläkkeisiin olisi tulossa lähes saman suuruinen prosenttikorotus kuin mitä alkavan eläkkeen perusteena oleviin ansioihin. Ero on siis huomattavasti pienempi kuin kuluvana vuonna.

Työeläkkeisiin vaikuttavia indeksejä on kaksi, palkkakerroin ja työeläkeindeksi. Palkkakerrointa käytetään, kun henkilön työeläkkeen määrää lasketaan eläkkeelle jäätäessä. Palkkakertoimen avulla kaikki työuran aikaiset ansiot muutetaan eläkkeellejäämisvuoden tasoon. Työeläkeindeksillä puolestaan korotetaan maksussa olevia työeläkkeitä vuosittain tammikuussa.

Indeksien tarkoituksena on huomioida rahan arvon muuttuminen ja siten huolehtia työeläkkeiden ostovoimasta. Sekä palkkakerroin että työeläkeindeksi perustuvat hinta- ja ansiotason kehitykseen.

Indeksien vaikutus työeläkkeisiin vuonna 2024

Jos henkilö siirtyy eläkkeelle kuluvan vuoden aikana, viimeistään joulukuussa 2023, korotetaan hänelle maksettavaa työeläkettä tammikuussa työeläkeindeksillä. Jos taas henkilö siirtyy eläkkeelle tammikuussa tai myöhemmin vuonna 2024, hänen työuransa aikaiset ansionsa korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Alkava työeläke lasketaan näiden palkkakertoimella korotettujen ansioiden perusteella.

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan vuoden 2024 työeläkeindeksi olisi 5,49* prosenttia ja palkkakerroin 5,07* prosenttia. Ero on siis huomattavasti pienempi kuin kuluvana vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa lopulliset indeksiluvut lokakuun lopulla.

Esimerkki indeksikorotusten vaikutuksista vanhuuseläkkeeseen

Eläketurvakeskus on tehnyt alla kerrotun laskelman, joka havainnollistaa eri indeksikorotusten mukaisia eroja maksettavaan työeläkkeeseen – tässä esimerkkitapauksessa vanhuuseläkkeeseen. Laskelma perustuu elokuussa 2023 tehtyihin arvioihin ensi vuoden indekseistä. Laskelma soveltuu tapauksiin, joissa henkilöön sovelletaan yleistä vanhuuseläkeikää eikä mahdollisia Kelan eläkkeitä oteta huomioon.

Henkilön eläkekarttuma joulukuun 2023 alussa on 1 500 euroa kuukaudessa (elinaikakerroin huomioituna).

  • Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle joulukuussa 2023, hän saa tammikuussa 2024 työeläkeindeksin mukaisen korotuksen. Tämän jälkeen hänen kuukausieläkkeensä on 1 582 euroa.
  • Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle tammikuussa 2024, korotetaan hänen aiemmat työansionsa eläkettä laskettaessa ensin palkkakertoimella vuoden 2024 tasoon. Alkavan työeläkkeen suuruus riippuu hänen eläkettänsä edeltävästä palkkatasostaan: jos palkka on esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa, on alkavan työeläkkeen suuruus tällöin tammikuussa 1 586 euroa.

Tarkempia tietoja oman eläkkeen määrästä eri alkamisajankohdista kannattaa selvittää oman työeläkevakuuttajan verkkopalvelusta.

Vuoden 2023 ilmiö ei siis näytä toistuvan: työeläkeindeksi oli kuluvana vuonna poikkeuksellisesti selvästi suurempi kuin palkkakerroin. Työeläkeindeksi korotti maksussa olevia eläkkeitä viime tammikuussa 6,8 prosentilla, kun taas palkkakertoimen tuoma korotus eläkkeen perusteena oleviin ansioihin oli 3,8 prosenttia. Tuolloin henkilö, joka siirtyi työeläkkeelle vuoden 2022 puolella sai työeläkkeeseensä suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle vasta vuonna 2023 siirtynyt.

Ei eläkepäätöstä pelkän indeksin varassa

Päätöstä eläkkeelle siirtymisestä ei kannata tehdä yksinomaan indeksikorotusten varassa. Lähtökohtaisesti työssä jatkaminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen on kannattavampaa; jos eläkettä ei ota maksuun alimmassa vanhuuseläkeiässä, eläkkeen määrään tehdään 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaiselta kuukaudelta vanhuuseläkkeen alkamiseen asti. Lisäksi työskentelystä kertyy uutta työeläkettä. Mitä pidempään siis työskentelee, sitä suuremmaksi työeläke kasvaa.

*) Artikkelia on päivitetty 18.9.2023 indeksiennusteen tarkentumisen vuoksi. Aiemmin työeläkeindeksin arvioitiin olevan 5,9 prosenttia ja palkkakertoimen 5,3 prosenttia. Taustalla on Tilastokeskuksen inflaation laskennassa tekemä virhe, joka on havaitsemisen jälkeen korjattu myös Eläketurvakeskuksen laatimiin arvioihin ensi vuoden indeksikorotuksista. Lopulliset indeksiluvut vahvistuvat lokakuun lopulla.